tiistai 15. tammikuuta 2013

Luumusosetta umpisolmuun

Ei, ei vieläkään. Ystävät ja isovanhemmat kyselevät, että joko joko? Nyt ei kysellä synnytyksen vaan tyttäreni vatsantoiminnan perään. Viisikuinen lapsemme on ollut kakkaamatta 11 päivää ja minua hirvittää! Hän on edelleen hyväntuulinen, syö, nukkuu ja leikkii normaalisti, mutta kakkavaippoja ei ole tarvinnut vaihtaa puoleentoista viikkoon. Tyttö kyllä rupsuttelee lupaavasti useasti päivässä, että sikäli hyvä, etteivät kaasut keräänny vatsaan! Mainitsin edellisessä kakkapostauksessa, että jätin soittopyynnön neuvolaan perjantaina. Hoitaja soitti eilen ja kyseli tilannetta, joka oli siis sama kuin perjantaina. Hän lupasi konsultoida lääkäriä tänään ja soittaa sitten. Soitettuaan tänään hän kertoi, että pari viikkoa alkaa olla jo liikaa, mutta katsotaan vielä pari päivää. Hoitaja varasi kuitenkin ajan lääkärille torstaille. Tämä siis sillä edellytyksellä, että lapsen vointi jatkuu hyvänä. Toki lähdemme tikkana päivystykseen, jos tyttö tuskastuu.
 
Mutta minä tuskastuin jo! Ajatus siitä, ettei vatsa toimi yli viikkoon tuntuu vaan sietämättömältä. Olemme kokeilleet kaikki mahdolliset kakkakikat eikä mitään tapahdu. Olemme kylvettäneet lämpimässä vedessä, mitanneet pepusta lämpöä (pointti ei siis ole siinä lämmön mittaamisessa vaan ulostusrefleksissä), syöttäneet Levolacia lauantaista lähtien, jumpanneet, hieroneet sekä kokeilleet ruiskuttaa suolaliuosta peppuun pehmentämään kakkamassaa. Osa vaihtoehdoista kuulostaa kieltämättä aika brutaaleilta, mutta samoja neuvolantätikin ehdotti. Lasta on kannettu sellaisisssa asennoissa, joissa luulisi kakkaamisen olevan helpompaa. Eilen maisteltiin luumusosetta, samoin kuin tänään. Nyt niitä viihdyttäviä ilmeitäkin tuli...
 
Ei ole luumusosekaan tehnyt tehtäväänsä. Keitin kuivattuja luumuja melko pitkään ja soseutin keittoveden kanssa. En tiedä onko tämä mikään valtavirran tapa, mutta helpoimmalla pääsin, kun avaamattomia luumupusseja oli kaapissa kolme ja kauppa kaukana. Pussi lupasi, että niissä on vain hedelmän luonnollinen sokeri eikä siis lisättyä sokeria. Yhdestä pussillisesta tuli kaksi jääpalamuotillista sosetta.
 
 
 
 
 









 
 

8 kommenttia:

  1. Voi, toivottavasti se solmu sieltä aukeilee ihan itsekseen. Sose ainakin näyttää herkulliselta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sose oli tosi hyvää! Pitäähän sitä maistaa mitä lapselleen tarjoaa :P Solmu aukes jo vähän, mutta isompaa pottia vielä odotellaan..

      Poista
  2. Laita Levolacia soseen joukkoon jos miedontaa luumun makua eikä tunnu niin kurjalta vaan truuttailla "lääkettä" suuhun :) - N

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä itseasiassa kokeiltiin tänään! Levolacin truuttailu tosiaan on aika hankalaa, kun tyttö sylkee suurimman osan ulos.. Luumusosekaan ei näytä olevan mitään herkkua, joten tuplainhotusta koitettiin lusikoida suuhun :D

      Poista
  3. No voi pientä pinkeämasua. Meillä ei tuota ongelmaa ole ollut onneks vielä, silloin kun aloiteltiin soseita, niin ilmeisesti hampaiden tekeminen aiheutti päinvastaisen reaktion ja kaipaamiasi kakkavaippoja saatiin ihan reippaasti kymmenkunta joka päivä...

    Eikös muillakin kuivahedelmillä ole samaa vaikutusta kuin luumulla (vaikkakin luumu kai laksatiivisin)? Voisin kuvitella, että luomuaprikooseista tai luomutaateleista tehty sose vois maistua paremmin? Ja luomua siis siksi, että niissä ei ole rikkiä, vaikkei muuten ituhippeilyyn olisikaan taipuvainen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on kaiken uuden kokeilu pannassa niin kauan kuin kakka kulkee.. Mutta laitetaan korvan taakse vastaisuuden varalle! Neuvolassa saatiin aika hyvä satsi sitä Levolacia menemään, toivotaan että vihdoin vaikuttaisi! Siis mitä, hampaidentulo aiheuttaa kakkavaippoja..? :O

      Poista
  4. Juu kyä siitä voi mennä vatsa sekaisin sen lisäks, että voi nousta lämpöä jne. Nyt on huudettu (öisin) 5 hammasta esille, joko pitää alkaa odottamaan että ne putoaa??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah! Sitä kai tämä lapsen kanssa elely on, ettei koskaan ole stabiilia.. :D

      Poista