Esikoinen seuraa mielellään, kun laitan ruokaa. Hän raahaa tuolin hellan viereen, kiipeää siihen ja tarkkailee mitä teen. Apuakin olisi kovasti saatavilla, mutta toistaiseksi sipulin pilkkomiset ja kiehuvan liemen hämmentämisen olen pitänyt omana tehtävänäni. Hän on kyllä saanut lisätä aineksia ruokiin ja noutaa vaikka oikean kannen kattilaan. Pieni apukokki on kyllä ollut apuna leivonnassa ja keittelee isänsä kanssa päivittäin kahvit!
Hän leikkii mielellään myös kokkileikkejä. Hän pilkkoo puisia leikkikasviksia ja -hedelmiä ja keittelee niillä ruokia. Hellan ja uunin virkaa on toimittanut kyljelleen käännetty lelukoppa. Monesti hän huomauttaa ottaessaan "uunista" kattilaa, että ei saa koskea kattilaan, se on kuuma!
Siitä se idea sitten lähti. Pienen kokin omat patalaput! Kankaat ovat muista projekteista jääneitä puuvillajämätilkkuja ja värikkäät kuviovinonauhat ovat Eurokankaan herkkutiskiltä löydettyjä. Välissä on levyvanua.
 |
| Tää veitsi on tosi tevärä. Pitää leikata tässä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti