lauantai 20. kesäkuuta 2015

Lapsiperhe Pärnussa osa 1/4

Maleksimme alkuvuodesta lapsinemme naapurin rouvan kanssa ulkona, kun aloimme haaveilla ulkomaanmatkasta. Jonnekkin etelään, lentämättä, autolla, vajaaksi viikoksi ja kahden perheen voimin. Ideaa pyöriteltyämme päädyimme Pärnuun! Moni ystäväni on käynyt siellä (lapsineen) kesälomalla ja suositellut lämmöllä. Nyt minäkin liityn näihin suosittelijoihin!

Eräänä iltana monta kuukautta sitten kokoonnuimme naapuriperheen luo, tilattiin perinteisesti pizzat ja varattiin Pärnusta majoitus! Kaikille sopivan ajankohdan löytäminen ei sikäli ollut vaikeaa, koska molemmat emännät ovat hoitovapaalla, meillä isäntä on kotona vuosiloma-isäkuukausi-yhdistelmällä yhdeksän viikkoa ja naapurin isäntä pitää lomansa silloin kun niin ilmoittaa. Päädyttiin neljään yöhön sekä lähtemään sunnuntaina viikkoa ennen juhannusta. Ettei oltaisi heinäkuun ryysiksessä eikä reissua tarvitsisi niin kauaa odottaa... Molemmat perheet siis omiin autoihin, laivalla Tallinnaan ja Tallinnasta autolla pari tuntia Pärnuun! 



Laivamatkojen ajankohdat valitsimme niin, että molempien perheiden lähes kolmivuotiaat lapset nukkuisivat päiväunensa ajettaessa väliä Tallinna-Pärnu. Suunnitelma onnistui mennen tullen jopa niin hyvin, että myös meidän perheen vauva ja naapuriperheen viisivuotias nukkuivat automatkat! Matkasimme siis Helsingistä kello 10.30 lähtevällä Viking Linen Gabriellalla, joka oli Tallinnassa kello 13.15.

Nautimme loistavasta laivalounaasta Ella's-ravintolassa, jossa oli kätevästi buffet lapsille ja aikuisille ruoat tilattiin listalta. Malttamattomimmat saivat siis ruokansa heti ja aikuiset saivat nauttia lounaansa rauhassa, kun lapset herkuttelivat ruokailun jälkeen buffaan kuuluneet jäätelöannokset sekä saivat talon puolesta piirustusvihot sekä kynät! Seuraavana torstaina koittanut paluumatka taitettiin Viking XPRS -laivalla, joka lähti Tallinnasta iltakuudelta ja oli Helsingissä kaksi ja puoli tuntia myöhemmin.


Päädyimme Ringi 6 Apartment -nimiseen majoitukseen. Kirjoitan majoituksesta myöhemmin lisää, mutta lyhyesti kerrottuna molemmilla perheillä oli oma tilava kolmio vanhassa puutalossa Pärnun keskustassa. Kerrankin kävi niin päin, että mainoskuvat näyttivät ankeammilta kuin mitä asunnot livenä olivat!



Pärnussa kävellessä ei voi muuta kuin ihastella ja fiilistellä satavuotiaita puutalojavanhuksia, jotka hallitsevat katukuvaa. Monet talot ovat loistokkuutensa jo nähneet ja lahoavat silmissä, mutta onneksi monia monia taloja on restauroitu. Olisi niin kiehtovaa päästä kurkkaamaan sadan vuoden taakse ja nähdä millaista elämää puutalojen täyttämillä kaduilla elettiin. Olisin voinut räpsiä kuvia näistä taloista koko kameran täyteen. Enkä edes tajunnut kuvata talojen takapihojen puutarhoja, vajoja ja pihan periä vaan huokailin ajankulua ihastellen ja ihmetellen.






 

Yksi isoimmista syistä ja kohteista tulla Pärnuun on sen pitkä hiekkaranta. Pärnua kutsutaan Viron kesäpääkaupungiksi ja sen väkiluku kuulemma kuusinkertaistuu kesäkuukausina. Meilläkin oli haaveena päästä loikoilemaan hiekkarannalle lasten leikkiessä rantahiekassa ja juostessaan aaltoja karkuun. Todellisuudessa me kaikki juoksimme koko rantaa karkuun. Merivesi oli vielä näin kesäkuun puolessa välissä jäätävän kylmää! Ranta oli autio ja aurinkotuolit siisteissä pinoissa odottamassa helteitä. Vaikka aurinko paistoi, oli tuuli niin navakka, että useimmiten teki mieli kaivaa pitkää hihaa ylle.

Pärnu on tunnettu myös lukuisista kylpylöistään, mutakylvyistään, hemmotteluhoidoistaan ja kauneussalongeistaan, mutta me luotimme oman viehätysvoimamme ikuisuuteen ja jätimme ne väliin. (Vaikka hyvää olisi kyllä varmasti tehnyt, ahh.)





Päiväunikävelyllä tallustellessamme törmäsimme isännän kanssa pieneen Vana Turg -toriin (osoitteiden Karja ja Suur-Sepa risteyksessä). Siellä myytiin puutarhakasveja, hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Meille tarttui mukaan herkuteltavaksi vadelmia, mansikoita ja kirsikoita. Viereisessä kauppahallissa oli liha- ja kalatiskejä sekä perinteisiä virolaisia käsityö- ja vaatekojuja. Hintataso oli hämmästyttävän korkea: lasten "Minni Hiiri" -legginsit maksoivat rättejä pursuavassa kojussa kahdeksan euroa. Toki hintataso on noussut sitten entisajan, mutta kauppahallin hinnat yllättivät.


Itse en löytänyt kaupungista oikeastaan mitään ostettavaa. Paitsi sitten kun isäntä huomasi lähellä olevan kangaskaupan (Kangadzungel, Karja 6) oli minun ihan vähän piipahdettava siellä. Ostin edullisia kirjavia puuvillakankaita mahdollisesti omiin kesämekkoihini, pompom-nauhaa ja resoreita. Jo kassalla ihmettelin, että olinpa laskenut päässäni ihan väärin mahdollisen loppusumman, joka olikin huomattavasti laskemaani pienempi. Isäntä tiesi kertoa, että siinähän se seinässä isolla luki, että kaikki on puoleen hintaan! Eipä auttanut muu kuin mennä seuraavana päivänä uudestaan uusin silmin. Ostin lisää edellä mainittuja sekä sellaista kuminauhaa, jossa on tyllirimpsu..? Viidessä eri sävyssä!

Mutta tokihan suomalaisina molempien autoihin päätyi jokunen pullo, tölkki ja tonkka aikuisten juomaa.


Sää nelipäiväisen reissumme aikana oli hyvin vaihteleva. Ensimmäisenä ja viimeisenä päivänä vettä satoi kaatamalla eli automatkat sujuivat pyyhkijät viuhuen. Väliin jäävät päivät olivat poutapäiviä, tuulisia, aurinkoisia, pilvisiä. Välillä tarkeni mainiosti ilman pitkähihaisia, välillä kiedoin huivin kaulaan. Ei ollut mitenkään liioittelua pitää lapsille makuupusseja mukana! Tuplavankkurimme olivat välillä niin koomisen näköiset, koska niissä roikkui milloin sateenvarjoja, milloin takkeja, ostospusseja...

Pärnujoen rannalla saimme ihastella mahtavaa sääilmiötä. Omalla puolellamme oli aurinkoista ja poutaista ja toisella puolella ukkosti ja salamoi mustien pilvien alla.



Kaikenkaikkiaan reissu oli vallan mainio ja onnistunut. Jäimme kaipaamaan lämpimämpiä säitä, meressä uimista ja rannalla makoilua. Mutta eipä tarvinnut huolehtia polttavassa paahteessa leikkivien lasten ihosta tai omasta naamahiestä... Toisaalta kaupunkiin voisi aivan hyvin mennä uudestaan ja mahdollisesti tähdätä reissun heinä- ja elokuulle. Eli aikaan, jolloin muutkin tähtäävät.


Ps. Tulossa vielä postaukset meidän reissun majoituksesta ja parista ravintolasuosituksesta sekä lasten ajanvietteistä.

2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiva, että ilahdutti! Fillarilla ajellen olisi ihana katsella taloja ja maisemia :)

      Poista