Lapsiperhe Pärnussa osa 4/4: ohjelmaa lapsille

Tämä kirjoitus on viimeinen osa Pärnu-sarjaani. Olen kovin ylpeä siitä, että olen saanut kirjoitettua nämä näinkin pian reissun jälkeen ja jopa peräkkäin! Toki jonossa on taas vaihteeksi monen monta ompeluesittelyä...

Puolitoista viikkoa sitten sunnuntaina lähdimme kahdeksan hengen porukalla Pärnuun. Reissukavereina ollut naapurin perhe sisältää vanhemmat sekä viisivuotiaan tytön ja lähes kolmevuotiaan pojan. Lapsikatrasta täydensivät meidän lähes kolmevuotias tytär ja yhdeksänkuinen poika. Meidän tytär ja naapurin poika käyttäytyvät kuin sisarukset. He leikkivät keskenään lähes päivittäin, joten leikit ja riidat sujuvat kuin sisaruksilta... Naapurin tyttö on taas sen verran vanhempi ja viisaampi, että osaa todella nätisti leikkiä meidän ison vauvan kanssa, mutta sopeutui mainiosti reissun aikana viettämään aikaa myös kolmivuotiaiden kanssa.

Koska reissuun lähdettiin lasten kanssa, oli tekemiset ja ohjelmanumerot myös ajateltu lasten kannalta. Aikuiset kävivät päiväuniaikaan yksin tai erilaisilla kokoonpanoilla (kröhmm, äidit keskenään) ostoksilla, ettei lapsia tarvitse roudata ostoskeskuksiin.

Olimme Pärnussa siis neljä yötä ja kolme kokonaista päivää. Siinä ajassa ei kovin monia nähtävyyksiä ja kokemuksia ehdi keräämään, mutta joka päivälle jotakin! 

LEIKKIPUISTOT
Vanapargin leikkikenttä
Vanapargin ja Karjan risteyksessä

Pieneen Pärnun kaupunkiin mahtuu mukavasti monta lasten leikkipuistoa. Kartasta bongattuna niitä oli ihan kävelyetäisyyden päässä kuusi! Lähimpänä majoitustamme oli Vanapargin leikkikenttä, joka oli tehty isojen puiden siimekseen. Aurinko pilkisteli välillä ja silloin kipitimme aurinkoiseen plänttiin lämmittelemään... Helteellä taas puistosta löytää varmasti mukavan viileän paikan, koska isot puut varjostavat kivasti.

Sinänsä leikkipuisto ei ollut mitenkään erikoinen, mutta tarpeeksi iso. Löytyi hiekkalaatikkoa ja keinua, kiipeilytelinettä ja "karusellia". Kaikkia välineitä oli kuitenkin useita ja erilaisia, joten kinastelua keinuvuoroista ei tullut. Mikä tärkeintä, lapset viihtyivät!

Rantapuiston leikkikenttä

Ranna Puiestee

Pärnun hiekkarannan läheisyydessä on Rannapark-leikkikenttä, joka on edellistä puistoa modernimpi ja aurinkoisempi. Sen keskeltä löytyy pieni pyöreä kahvila pöytineen ja tuoleineen.

MINIZOO

Akadeemia 7

Perhelippu 18 € (alennuskupongilla 15 €)

Pärnusta ei löydy eläintarhaa, mutta löytyy kuitenkin Minizoo! Talosta löytyy 60 erilaista matelijaa: käärmeitä, hämähäkkejä, kilpikonnia, liskoja ja niilinkrokotiili. Monet lajeista on harvinaisia ja osa myrkyllisiä.

Saavuttuamme Minizoohon huomasimme olevamme ainoat vieraat. Aulassa käteisellä suoritetun pääsymaksun jälkeen pienen matelijatalon isäntä piti meille yksityisesittelyn kaikista talon asukkaista. Hän kertoi paljon hauskoja, kauheita ja inhottavia tietoja matelijoista suhteellisen selkeällä suomen kielellä. Esittely jaksoi kiinnostaa lähinnä aikuisia, lapset vilistivät omia teitään muutaman huoneen käsittävässä Minizoossa. Jos emme olisi esittelyä saaneet, olisi piipahtus matelijatalossa jäänyt todella lyhyeksi.

Minizoossa sai pidellä kuristajakäärmettä! Minä olin porukasta ainoa, joka siihen ensimmäisenä ja ainoana ilmoittautui. Käärme kuristaa kuitenkin lähinnä vain hiiriä, minä olen kuulemma liian iso saalis. Käteensä olisi saanut myös torakan, mutta tyydyimme vain sen koskemiseen. Talon isäntä ehdotti lämpimästi myös sen syömistä! Kellään ei ollut nälkä.

Minizoossa oli myös liuta hämähäkkejä, myös tarantelloja. Kuvassa olevaa myrkytöntä hämähäkkiä sai koskea, minä olin jälleen ainoa innokas. Ohjeiden mukaan silitin sen karvaista peräpäätä taaksepäin suuntautuvin liikkein, jottei sen karvat pistelisi ihoani. Silitettävä hämähäkki oli jalat suorina suunnilleen kämmenen kokoinen.

POMPPULINNA

Ranna Puiestee

2 €/lapsi

Tämän reissun ehdoton kohokohta lapsien mielestä taisi olla juna! Eli valtava junan muotoinen pomppulinna. Sen nähtyään siihen oli päästävä, siitä puhuttiin heti päiväunien jälkeen, siihen oli päästävä vielä illalla. Ja seuraavana päivänä. Kävelimme rantaan kolme kertaa ja jokaisella kerralla lapset pääsivät telmimään, juoksemaan ja pomppimaan pomppulinnassa. Hinta ei ollut paha lasten vilpittömästä riemusta ja ilosta!

POLKUAUTOT
Ranna Puiestee 

Pärnun hiekkarannan tuntumasta löytyy turistien iloksi vaikka mitä ajanvietettä! Pomppulinnan lisäksi on muun muassa minigolf, Zorb-pallo ja polkuautot. Me vuokrasimme tytön kanssa kahden hengen polkuauton muistaakseni kolmella eurolla kymmeneksi minuutiksi. Reissukaverit ottivat polkuauton koko perheelle.

MÄNGUDZUNGEL-sisäleikkipuisto

Aida 7

2,5 € /1h

Lähtöpäivän aamuna halusimme lapsille jotain energianpurkupuuhaa. Lounaan jälkeen istuisimme pari tuntia autossa tehden matkaa takaisin Tallinnaan (josta illalla laivalla Helsinkiin), joten lapsista olisi hyvä saada mehut irti ja maksimoida päiväunet. Sateisena päivänä jokin sisällä tapahtuva aktiviteetti olisi kovin miellyttävä. Olimme naapurin rouvan kanssa nähneet läheisessä Pärnu Keskus -ostoskeskuksessa Mängudzungel-sisäleikkipuiston, joka olisi täydellinen ajanviete siihen tilanteeseen!

Ostoskeskuksen neljännestä kerroksesta löytyvä sisäleikkipaikka viihdytti meidän porukan jokaista lasta. Pienimmälle löytyi ropellettavaa lelupuolelta ja isoimmille oli pallomeri, kierreliukumäki, köysirata, kiipeilyseinä, erikoisia kulkupelejä, nukenvaunuja jne. Osalla lapsista oli rinnassaan nimikyltti ja päättelimme, että Mängudzungel toimii myös lapsiparkkina vanhempien käydessä ostoksilla. 

Sisäleikkipuisto oli loistava ohjelmanumero ennen lounasta ja automatkaa. Kaikki neljä lasta nukkuivat jälleen.

Kertomukset Pärnusta päättyvät tähän. Vaikka emme olleet matkalla kuin sen viisi päivää, tuli Pärnu jokseenkin tutuksi. Kaupunki on miellyttävän pieni valloittaa ja hallita, vaikkemme ehtineet nähdä Pärnusta kuin vilauksen. Lapsille Pärnulla olisi tarjottavana vielä muun muassa Lottemaan teemapuisto, Valgerannan seikkailupuisto, alpakkafarmi, laserpuisto... Mahdollisesti pääsemme tutustumaan niihin myöhemmin, jos valitsemme Pärnun uudelleen reissukohteeksi lasten ollessa isompia. 

Pärnu on ihana!

Lapsiperhe Pärnussa osa 3/4: ravintolavinkkejä

Lasten kanssa reissatessa on mielestäni tärkeää, että ruoka on tarvittaessa nenän edessä nopeasti. Siksi on varsin kätevää, jos majoituspaikasta löytyy ruoanlaittovälineet ja mielellään myös jääkaappi. (Erikseen ovat toki eräretket nuotioineen ja kuivamuonineen...) Vuokraamassamme huoneistossa oli tarpeisto ruoanlaittoa varten ja kolmeen ateriaan niitä hyväksi käytimmekin.

Lapset syövät säännöllisesti, joten päivärytmi Pärnun reissussakin pyöri pitkälti ruoka-aikojen ja päiväunien ympärillä. Aamu- ja iltapalat söimme joka kerta asunnollamme omasta jääkaapista. Listalla oli muun muassa puuroa, muroja, jogurttia, leipää, hedelmiä ja marjoja. Myös maitoa oli (lapsille) tarjolla ja vettä joimme normaalisti hanasta.

Toki kävimme monesti myös ulkona syömässä koko kahdeksan hengen porukan voimin. Vaikka en ole mikään ravintola-/ruokabloggari tai -kuvaaja, uskaltaudun kertomaan ajatukseni kolmesta ravintolasta Pärnussa.

SUPELSAKSAD

Nikolai 32, Pärnu

Tästä sain vahvan suosituksen ystävältäni, joka oli käynyt perheineen Pärnussa edellisenä kesänä. Olen niiiiin iloinen, että uskoin ystävääni. Supelsaksad-ravintola on ihana, persoonallinen, kiehtova ja ruoka oli taivaallista!

Tilasin alkujuomaksi pienen ranskalaisen kuivan siiderin (4,5€) ja ystäväpariskunta "itsetehtyä Fresitaa", jossa oli mansikkaa, verigreippiä ja skumppaa. Miehet taisivat päätyä myös paikallisiin oluisiin.

Tilasin ruoaksi savulohirisoton parsan kera (11€). Pelkäsin koko ajan, että herkullinen ja sopivan suolainen risotto loppuu kesken. Toki sitä oli sen verran, että aikuisen nälkä lähti, mutta toinen mokoma olisi taatusti uponnut... Mies tilasi possua, herkkusieniä ja kasviksia (15€) ja näytti annos maistuvan. Pöydästä löytyi myös annokset naudan sisäfileetä ja perunagratiinia (18€) sekä vuohenjuustosalaattia (9€). Salaatin vuohenjuusto ei ollut syöjän odottamassa muodossa, joten se oli hänelle pienehkö pettymys, mutta taisi lautanen silti tyhjentyä.

Lapsille löytyi listalta kaksi omaa annosta: kanapasta sekä lihapullat perunamuusilla. Kaikki kolme halusivat lihapullia. Itsekin toki annosta maistoin. Muusi oli täyteläistä oikeista perunoista tehtyä muusia, lihapullat näyttivät käsinpyöritetyiltä ja kastikkeen taisin kaapia sämpylällä loppuun... Asettelukin oli aika hellyttävä.

Jälkiruoaksi lapset toivoivat hartaasti jäätelöä. Jokaisen eteen tuli jättiannos vaniljajäätelöä suklaakoristeilla. Maisteltuani ihan vain muutaman lusikallisen huomasin sen olevan jotenkin erilaista. Tavattoman herkullista, itsetehtyä kenties? Makeaa mutta raikasta, kermaista mutta kevyttä. Törkeän hyvää suorastaan!

Supelsaksad oli ihana ravintola, johon ei taatusti olisi tullut mentyä ilman suositusta. Ravintola ei nimittäin ollut aivan keskustassa ja kartan kanssa ravintolan löysimme. Myöhemmin kyllä kävelimme sen ohi monet kerrat, koska Supelsaksad oli aivan rannallemenoreitin varrella. Monta päivää iloitsin ja fiilistelin kyseisessä ihanuudessa käyntiä!

PIZZERIA STEFFANI
Ranna Puiestee 1

Käytyämme ensimmäistä kertaa tutustumassa Pärnun upeaan (sekä tuuliseen ja autioon) hiekkarantaan päädyimme lounaalle rannan tuntumassa olevaan Steffani-pizzeriaan. Käsittääkseni varsinainen Steffani-pizzeria on Pärnun keskustassa, mutta tämä piste on auki vain kesäisin ja sen nimi taisikin olla Suve Steffani.

Tilasin itselleni pizzan, jonka täytteenä oli parmankinkkua, kirsikkatomaatteja sekä tuoretta basilikaa. Pohja oli ohut, mutta pehmeän rapsakka. Todella herkullinen pizza! Lasten pizzaan sai tilata kahta täytettä ja meidän oviilihirmu halusi oliiveja ja kinkkua. Oma pizzani taisi olla kahdeksan-yhdeksän euron luokkaa ja lasten pizza oli vitosen. Kokoeroa ei loppujen lopuksi ollut kovin paljoa, joten loput tytön pizzasta paketoitiin iltapalaksi mukaan.

Isännän pizzan täytteistä ei ole enää mielikuvaa, mutta slaissivaihtari maistui mainiosti minullekin. Naapuripöydässäkin tuntui olevan tyytyväistä porukkaa. Joskin jos olisi tiedetty lasten pizzan olevan niin valtava, olisivat he ottaneet lapsille yhden pizzan puoliksi.

Lapset otettiin hyvin huomioon. Syöttötuoleja löytyi ja lapset saivat jälleen puukynät ja värityskuvat ajanvietteeksi. Suosittelen siis lämpimästi poikkeamista rantaleikeistä Suve Steffaniin!

KAKS PULKA
Tammsaare 18

Nelipäiväisen reissumme viimeisenä iltapäivänä olimme käyskentelemässä taas hiekkarannan tuntumassa. Emme olleet suunnitelleet etukäteen mihin menisimme päivälliselle, joten tsekkasin vain loma-asunnosta löytyneestä kartasta rannan lähistöllä olevat ravintolat. Suunnistimme hieman pääreitiltä sivuun ja ensimmäisenä tuli vastaan Kaks pulka -niminen ravintola.

Aina vaan yhtä ihanassa ja kiehtovassa vanhassa puutalossa oli huvittavan niminen ravintola, jonka logossa oli tikut ja sushirulla. Kaks pulka tarkoittaa siis kahta tikkua. Ravintola oli sisältä tyhjä ja ulkona oli vain yksi aikuinen ja lapsi syömässä. Listaa selailtuamme totesimme ravintolasta saavan lähes mitä vaan...

Kaks pulka ilmeisesti profiloituu sushiravintolaksi, mutta listalla sushit jotenkin jäivät muiden vaihtoehtojen varjoon. Vaikka olen aina ollut sitä mieltä, että lapset syövät ravintolassa sitä mitä siellä tarjotaan (eli kiinalaisessa syödään kiinalaista eikä nakkeja jne.) oli tässä ravintolassa jotenkin luvallista tilata lapsille jotain muuta kuin sushia.

Meidän kolmevuotias otti sitten nauravia nakkeja ranskalaisilla (4€) ja kaksi muuta pientä reissukaveria ottivat hampurilaiset (4,5€) ja ranskalaiset (2,5€). Tässäkin tapauksessa yksi hampurilainen olisi lapsille riittänyt puoliksi, mutta saivatpahan vanhemmat pienen alkupalan ennen varsinaista ateriaansa.

Aikuiset reissukaverit valitsivat pääruoakseen mantelikanaa (8€) ja porsaankyljystä (8€). Huonomuistisena ja epäruokabloggarina en valitettavasti yhtään muista mitä mieltä he olivat annoksistaan... Tällä(kään) kertaa ei minulle tullut annoskateutta, koska rohkeana likkana valitsin isännän kanssa sushia!

Rinta rottingilla myönnän, että olen edelleen aikamoinen sushiamatööri. Käyntini sushiravintoloissa voi pikkuhiljaa jo laskea kahden käden sormilla yhden käden sijaan. Isäntä valitsi jonkun päivän spesiaalin, jossa sushirullat oli friteerattu ja täten lämpimiä (?!). Itse valitsin listalta vielä kaksi kahdeksan rullan settiä, joita söimme ristiin. Yhden lautasen olisi toki vielä voinut ottaa... Yksi kahdeksan sushin lautanen maksoi keskimäärin 6-7 euroa. Listalta löytyi myös kuuden rullan settejä.

En tarkalleen muista mitä kaikkea rullien (pahoittelut amatöörimäisestä termistöstä) sisällä oli, mutta toisissa oli muun muassa savulohta ja päärynää ja toisissa lohta ja mansikkaa! Amatöörin suu sanoi, että lisää, kiitos!

Ravintolan miljöö oli miellyttävä, vaikka terassipaikat olivat autotien puolella. Tarjoilijamies oli komea, mukava ja englanti sujui. Ainoana melko pitkänä miinuksena kertoisin odottamisen. Lapset saivat (sovitusti) annoksensa ensimmäisinä, mutta aikuiset joutuivat odottamaan omiaan pitkään. Kelloa en katsonut, mutta ensimmäiset muurahaiset lasten pöksyissä jo vilisivät meidän vielä odotellessa annoksiamme. Joka tapauksessa sushi oli mielestäni herkullista, lasten vatsat täynnä ja mieli oli iloinen.

Kotimatkalla poikettiin vielä jälkkärijätskeille.

Lapsiperhe Pärnussa osa 2/4: Ringi 6 Apartment

Suunnitellessamme kahden nelihenkisen perheen etelänmatkaa Pärnuun mietimme monenlaisia majoitusvaihtoehtoja. Varaisimmeko molemmille perheille tavalliset hotellihuoneet, ehkä kylpylästä? Vai sellainen huoneistohotelli? Vuokraisimmeko sittenkin yhden ison omakotitalon koko porukalle?  Olisiko kätevää majoittua rivitaloon vierekkäisiin asuntoihin, joissa olisi yhteinen piha ja terassi ja uima-allas ja lastenvahti ja pomppulinna ja karuselli...?

Vaatimuksia oli muutama: lapsille oma makuuhuone, jääkaappi, keittiö, tarpeeksi tilaa ja sopivan kävelymatkan päästä kaikesta. Uskomatonta mutta totta, sellainen löydettiin! Pohdintojen jälkeen päädyimme varaamaan molemmille perheille omat huoneistot. Oma rauha on varsinkin lasten kanssa matkustaessa tärkeää. Kun peuhataan ja puuhataan yhdessä koko päivä, on mukavaa rauhoittua/rähistä oman perheen kesken.

Vaatimuslistamme täyttyi Ringi 6 Apartment -majoitusvaihtoehdon kohdalla. Kyseessä on 120 vuotta vanha kaksikerroksinen puutalo, josta vuokrataan turisteille kahta asuntoa. Ulkoa talo oli melko kehnossa kunnossa, sinapinkeltainen maali rapisi. Sisältä asunnot olivat remontoitu hillitysti. Lautalattiat olivat todennäköisesti alkuperäiset ja muutamalle seinälle oli ihanasti jätetty vanhat hirret näkyviin. Alla olevassa kuvassa näkyy asuntomme ikkunat: neljä vierekkäistä valkoista ikkunaa.

Molemmissa asunnoissa oli kaksi makuuhuonetta, toinen pieni ja toinen isompi. Meillä se tosin oli jätti-iso: vauvan matkasänkyjä olisi mahtunut kasaamaan useamman vierekkäin! Meidän asunnossa wc ja suihku oli yhdessä samassa pienessä tilassa ja naapureilla ne olivat erikseen. Keittiöstä löytyi muun muassa kahvinkeitin (meillä vain joku kahvinporot-kuumavesi-pannu-systeemi), leivänpaahdin, mikroaaltouuni ja vedenkeitin. Astioita ja aterimia oli ihan mukavasti, joskin isot viinilasit olivat turhan jykeviä lasten juomalaseiksi (kaikki pysyivät silti ehjinä!). Ruoanlaittovälineistä löytyi matala pieni paistinpannu sekä pieni kattila. Seitsemälle hengelle onnistuimme silti tekemään ruokaa ja puuronkeittoon kattila riitti mainiosti. Asunnoissa oli keraamiset kahden kattilan liedet sekä kapea uuni, mutta esimerkiksi uunivuoka taisi uupua.

Talon puolesta löytyi matkasänky vauvalle, syöttötuoli sekä potta. Tilavista kaapeista löytyi lisää vuodevaatteita, tyynyjä ja pyyhkeitä. Ikean logon bongasimme asunnosta sieltä täältä. Jäähdyttävää ilmastointia ei ollut ja ilmanvaihtokin tuntui olevan aika pitkälti ikkunoiden avaamisen varassa. Kesähelteellä asunnot ovat varmasti kuumat ja siitä kertoivat myös kaksi isoa jalallista tuuletinta, jotka olivat meille (onneksi) tarpeettomia. Makuuhuoneissa oli pimennysverhot, joita pidimme aurinkoisina päivinä alhaalla, jottei asunto lämpene liikaa.

Meidän huoneistomme (nro 8) kaikki ikkunat olivat pihan puolelle ja toisen (nro 7) kadulle. Kadun puolen asuntoon kantautuivat ikävästi kaikki kadun äänet moottoripyöristä roska-autoihin. Toki kaasuttava prätkä kuului myös meille, mutta ei taatusti niin lujaa kuin naapuriin. Asunnosta toiseen ei kuulunut mitään! Paitsi kerran kuulin heräillessäni naapurin kahvinkeittimen surisuttavan papujaan ja kerran he kuulivat meidän siirtävän matkasänkyä lattiaa pitkin jurruttaen. Kenenkään puhumiset, itkut ja rähinät eivät kuuluneet lainkaan.

Kävihän meitä viihdyttämässä eräänä iltana myös kokonainen orkesteri! Viimeisen setin olisi kadulla soittanut eläkeläispumppu voinut jättää esittämättä, häiritsi jo pienten unta. "Ei tässä metelissä pysty ees lampaita laskee!" sanoi viisivuotias naapurintyttö.

 

Mainio majoituksemme sijaitsee osoitteessa Ringi 6. Katu on pitkä ja nimensä mukaisesti kaareva rinki. Asunnolta kävelee viidessä minuutissa muun muassa isoon ruokakauppaan, kauppakeskukseen (aika huono) ja isoon leikkipuistoon. Vartissa kävelee Pärnun hiekkarannalle ja parissa minuutissa keskustaan. Isoon suihkulähdepuistoon pääsi ylittämällä kadun.

 

Asuntomme ikkunasta näkyi Pärnun ortodoksinen kirkko. Vaikka nähtävyys oli aivan asuntomme vieressä, ei siellä tullut käytyä. Tytärtä se kyllä olisi kiehtonut: "Äiti, voiko sinne kirkkoon mennä sisälle? Voiko sinne mennä lapset? Entä naiset? Entä miehet?"

Takapihalla oli mainio suljettu nurmialue, mutta sitäkään ei tullut käytettyä hyväksi, koska muita leikki- ja oleskelupaikkoja oli kaupungissa niin paljon. Takapihalla oli myös pöytä ja tuolit ja niitä käytimme lähinnä odotellessamme toisiamme. Autoille oli myös tilaa takapihalla. Rattaita emme rontanneet yläkertaan vaan kasasimme ne aina takakonttiin odottamaan seuraavaa käyttöä.

Jos joskus matkustaisin uudelleen Pärnuun, voisin mielelläni majoittua uudelleen Ringi kutoseen! Niin toimiva ja mukava asuntomme oli.