Imetysmekko vetoketjuluukulla

Vasta tällä toisella vauvakierroksella olen päässyt jyvälle imetysvaatteista ja niiden ominaisuuksista. Olisipa, oi olisipa, joku tullut sanomaan minulle kaksi ja puoli vuotta sitten, että heitä nyt nainen hyvä nuo henkkamaukan ja lindexin imetyshirvitykset mäkeen ja tutustu Boobiin ja Bravadoon. Boobin luukkusysteemi on niin paljon parempi kuin em. puljujen imetysvaatteissa ja Bravadon imetysrintsikat nyt vaan ovat niiiiin ihanat. Pehmeät, puristamattomat, sileät, toimivat (ja kalliit).

Vaatekaapistani löytyy myös yksi Mamaliciouksen imetysmekko, jossa on vähän erilainen imetysluukku. Mekossa on rintojen välissä pystysuuntainen vetoketju ja sen alla ikään kuin trikoiset sporttiliivit. Ohutta sporttiliiviä nostamalla ruoan saa vauvalle kätsästi esille ilman että tarvitsee paljastaa koko rintaa. Tätä ideaa halusin testata itse tehdyssä mekossa. Toki ideaa piti vielä jalostaa sen verran, että jätin mekon alta löytyneiden sporttiliivien takaosan ompelematta ja ompelin vain etuosan.

Kyseisen liivinlipareen reunat huolittelin vain saumurilla. Lipare on kiinni mekon sivusaumoissa sekä olkasaumoissa. Alareunasta löytyy kumilankaa, jotta lipare pysyy aloillaan eikä kuroudu kaulalle. Imetysmekon kangas on puuvillaa ja malli tosiaan kopsattu (vähän leventämällä) siitä Mamaliciouksen imetysmekosta. Pääntien mutkissa etupuolella sekä selän puolella keskellä on noin 10 sentin pätkät kapeaa kuminauhaa reunaompeleeseen ommeltuina. Yläosassa oleva vetoketju on piilovetoketju, jonka sain elämäni ensimmäistä kertaa jopa piiloon, wohoo! Tähän onnistumiseen ei tarvittu kuin vetoketjupaininjalan kaivaminen skriimistä (eli ompelutarvikelaatikosta).

Aloin imetysmekon ompeluun silläkin uhalla, että koko imetys taitaa olla pian historiaa. Harmittaa niin vietävästi, että tällä kierroksella panostin kunnon imetysvaatteisiin ja tällä kertaa niiden käyttö loppuu huomattavasti ekaa kierrosta aikaisemmin. Toisaalta olen iloinen ja onnellinen tästäkin "saavutuksesta" (onhan poika hyvänen aika jo yli 5kk). Uskokaa, että osaan silti iloita kasvavasta omasta ajasta, koska nyt muutkin voivat ruokkia poikaamme. Tai no, mistä sitä tietää, vaikka käyttäisin vielä kesälläkin tätä mekkoa sen alkuperäiseen tarkoitukseen...

Imetysmekot

Tällä imetyskierroksella päätin panostaa imetysmukavuuteen ja käytännöllisyyteen. Tyttären kierroksella käytin useimmiten imetystopin ja jonkin väljemmän paidan tai neuletakin yhdistelmää. Niissä kuitenkin "ongelmaksi" koitui paljas rintakehä. Olin saanut erilaisia imetyspaitoja ja ostanutkin muutaman, mutta niiden luukkujärjestelmät olivat järjettömän huonot. Joissain paidoissa on pääntienä ristiin menevä v-aukko, jossa pystyi kaivamaan parin kankaan ja imetysliivien takaa tissin esiin. Liikaa jäykkiä ja siirrettäviä kankaita ja liian pieniä aukkoja! Nämä olivat yleensä H&M:n, Lindexin tai Mama Liciouksen imetyspaitoja.

Silloin pari vuotta sitten imetysvaatekokoelmissani oli myös pari minulle tuntemattoman merkin paitaa. Niissä rintojen alla oli kyljestä kylkeen mentävä aukko. En ymmärtänyt niiden hienoutta ja käytönnöllisyyttä ollenkaan, koska aukko lörpötti ja koko maha näkyi! Tällä uudella kierroksella tajusin, että kyseiset paidat olivat vain minulle liian isoja. Paitojen merkki oli Boob.

Toinen murheenkryyni muistui uudella imetyskierroksella mieleeni: imetysliivit! Minulta löytyy jälleen vain H&M:n ja Lindexin imetysliivejä. Vaikka kyseisiä liivejä omistan kolmella eri kuppikoolla, eri ympärysmitalla, jatkopalalla ja ilman, ne eivät vain istu. Sivuilla olevat muovitikut tunkevat kylkiluiden väliin ja tekevät kylkiin c:n muotoiset kahvat. Edestä katsottuna näyttää siltä, että tissini jatkuvat selkään asti.

Mutta sitten, kiitos blogimaailmalle! Bongasin toisesta blogista ylistyksiä Bravado-merkkisistä imetysliiveistä. Samasta blogista bongasin myös alennuskoodin Bebes-nimiseen liikkeeseen, jossa myydään niitä mysteerisiä Boob-vaatteita sekä kehuttuja Bravado-liivejä. Sinne siis!

Olisin voinut ostaa kyseisestä kaupasta melkein mitä vain. (Kukkaro vaan oli toista mieltä.) Sovituskopissa huusin mielessäni hallelujaa, kun koitin imetysliivejä ja -vaatteita ylleni. Niin täydellisiä ne olivat! Ostoskassiini pääsivät viininpunainen huppari, musta t-paita, viininpunasävyinen mekko sekä mustat Bravado-liivit. Kaikki vaatteet olivat varustettu sillä alkuun parjaamallani ja nyt mahtavaksi koetulla tissienalusluukulla. Rintsikoiden yksinkertainen kokojärjestelmä (S, M, L jne.) ilahdutti kovasti.

Saman blogin kommenttiosiossa joku ihana ihminen vinkkasi, että Briteistä saa tilattua samoja liivejä huomattavasti edullisemmin. Klik klik vaan ja posti toi kotiin kahdet ihanat ja istuvat imetysliivit! Itse siis tilasin tällaisia ja täältä. Mustat ja punaiset, jos jotakuta kovasti kiinnostaa. Suomessa kyseisistä liiveistä saa pulittaa viiskymppiä (kyllä!), mutta em. paikasta tilattuna kaksista liiveistä maksoin 73 euroa. Postimaksut olivat hurjat yhden punnan.

Mutta otsikkoon! Mitä tekee ompelutaitoinen, saumurin omaava ja pihi/köyhä kotiäiti? Piirtää hyväksi havaitusta imetysmekosta kaavat ja ompelee itselleen pari uutta trikoomekkoa! Tosiasiassa kaavoja ei ole, vaan leikkasin mekon palaset mekko kankaan päällä maaten. Sama tyyli kuin useimpia lastenvaatteita ommellessani.

Mekot toimivat mainiosti, joskin pääntiet olisivat saaneet olla pienemmät. On se kyllä jännä: tyttärelle paitoja tai mekkoja tehdessä pääntiet tuppaavat aina olemaan hieman liian pieniä ja itselle sitten tuli liian iso. Mutta kyllä nyt kelpaa avata luukkuja pienelle miehelle ilman että rintoja tarvitsee pullauttaa kokonaan esille!