Tekstiilikaksoset, kettusisarukset

Kangasostoksia on nykyään mukavaa tehdä, kun voi ostaa kaikille sopivia kankaita. Vaikka pinkkiä prinsessakangasta, sinistä autokangasta ja vaikka tällaista ihanaa keltaruskeaa kettukangasta! Kätevää, kun samasta kankaasta saa molemmille lapsille vaatteita.

Kyseisestä kettutrikoosta ompelin tyttärelle rimpsuhelmaisen mekon. Alempi rimpsu on ruskeaa trikoota ja ylempi keltaista tähtitrikoota. Poika sai potkupuvun, jossa on pitkät ruskeat resorit lahkeissa sekä keltaisesta tähtitrikoosta vuori rinnan ja henkselien kohdalla. Potkupuvussa ei ole saumoja keskellä vatsaa, vaikka kuvassa siltä näyttää... Tuli aika reilu puku! Kettukangas on tilattu Kestovaippakaupasta.

Tästä lähtien lapsemme kulkevat aina mätsäävissä asuissa. Heheh!

Potkupuku, housut ja pussipussi

Lähiviikkoihin on osunut paljon juhlia. Ne ovat enimmäkseen olleet syntymäpäiväjuhlia, niin aikuisten kuin lasten. Yhdet juhlat olivat nimiäiset ja minä olen pienen tytön ylpeä kummike. Saumuri ja ompelukone ovat päässeet taas toimintaan ja useat lahjat ovat olleet ommeltuja.

 

Nimiäisiin ei kaivattu sen kummempia lahjoja, mutta jotain halusin antaa. Päätin ommella ihanasta marjapuuron värisestä pilkkukankaasta tytölle potkupuvun. Yläosaan ompelin tähtikankaiset vuorin. Lahkeissa on mustat pitkät resorit. Sekä pilkku- että tähtikangas ovat Eurokankaasta.

 

 

Toisissa kekkereissä juhlittiin ystävieni yksivuotista tytärtä. Hänen äitinsä oli vinkannut tyttärensä tarvitsevan villasukkia. Äiti osasi kertoa myös tyttärensä lempivärit: keltainen, oranssi, punainen ja pinkki. Näppäränä likkana värväsin äitini neulomaan villasukat. Sen verran täytyy kertoa, että olin kyllä aloittamassa sukkien neulomista, mutta puikkopussistani löytyi vain neljä oikeankokoista puikkoa! Viides puikko on siis karkuteillä.

 

Vein siis lankakerän äidilleni ja seuraavana iltana taisi olla jo kaksi sukkaparia valmiina! Siinä välissä hän kävi vielä ostamassa ohuempaa pinkkiä lankaa... Siinä ohessa taisi valmistua myös muutama ristisanatehtävä.

 

Halusin kuitenkin antaa pienelle sankarille jotain itsetehtyäkin, joten ompelin pöksyt. Ihana trikookangas on tilattu Royal-tuotteelta ja on nimeltään Little Forest (Lillestoff). Aika moni lempivärikin taisi osua kankaaseen? Samasta luomupuuvillakankaasta ompelin myös oman tyttäreni joulumekon.

 

 

Sankarin pöksyjä ommellessa hurautin omallekin tyttärelle parit housut. Toiset ovat samaa kangasta potkupuvun kanssa ja toiset ovat söpöä norsukangasta. Norsukangas on luomutrikoota. Se on tilattu Käpynen-nettikaupasta ja on nimeltään Kurbits Elephants (Znok).

 

Viimeisenä esittelen pussipussin, josta tulee itse asiassa kangaskassipussi. Ystävä tilasi sellaisen kotiinsa. Pussipussi tulee oikeastaan hänen miehensä 30-vuotissynttärilahjan kylkiäiseksi. Pussipussi on heidän taloudessaan jo kolmas! Yksi isoille muovipusseille, toinen pienille muovipusseille ja hedelmäpusseille ja tämä kolmas kuulemma tulee eteiseen kangaskasseille. Sinivalkoinen puuvillaraitakangas on Eurokankaasta.

Punasävyinen on miedän täpötäysi roskapussipussi.

 

 

 

Synttärilahja vauvakaverille

Ystäväni vauva täyttää huomenna yhden vuoden. Tosiaan, vauva. Vastahan se pikkuruinen Sara syntyi! Kävin tapaamassa häntä Kätilöopistolla viime vuoden tammikuussa. Tyttö oli pieni, tyytyväinen, ihana ja suloinen. Tapaamisemme hissiaulassa on jäänyt mieleeni myös siksi, että minulla oli ensimmäinen ultraäänitutkimus samana päivänä. Olin samalla innoissani ja haltoissani saadessani pidellä uutta pientä ihmistä, mutta samalla tuleva tutkimus jännitti. Kohtaamiseen Saran kanssa tiivistyi kaikki se jännitys, into, pelko, odotus ja toivo: onkohan siellä mahassani ketään?

 

No olihan siellä! Oli todella liikuttavaa nähdä tietokoneen ruudulta mahassani majaileva pieni toukka, jolla sykki pikkuruinen sydän. Siitä on nyt (vajaa) vuosi. Saraa ja toukkaa juhlimme tänään!

 

Lahjaksi viehättävälle yksivuotiaalle vein keltaisen kaurishaalarin, vaaleanpunaisen apinaruokalapun sekä pienen Puppe-kirjan. Kangasta leikellessäni hoksasin hauskan yhteensattuman: Sara on horoskoopiltaan kauris! Enhän mä mitään horoskooppeja ulkoa muista, mutta netistä tsekkasin... Samalla tein tyttärelle ruokalapun ja potkupuvun.

 



Synttärisankarin kaurishaalari.

 

 

Inkan vuodenaikapotkupuku.

 

Pienempi ruokalappu meidän tytölle, isompi sankarille.

 

Takakankaana PUL-kangasta.

Nepparikiinnitys. Toiseen ompelin epäonnistuneen tarranauhaviritelmän,
joka ei ansaitse lähikuvaa.

Uudet haalarit tositoimissa päivänsankarin yllä.

 

 

Keltainen kauriskangas ostettu Piilo-kirppikseltä. Vaaleansinipohjainen Vuodenaika-kangas sekä vaaleanpunainen apinakangas on tilattu Royal-tuotteelta. Toisen ruokalapun kangas on nimeltään Nalle kävelyllä, tilattu Metsolasta. PUL-kankaat Myllymuksujen valikoimista.

 

Vihreät eläinpotkupuvut

Viimeksi kitisin aikaansaamattomuudestani ja ompelemattomuudestani. Nyt asia on korjattu ja neidillä on lisää vaatetta kahden potkupuvun verran. Olen jotenkin innostunut potkupukujen pitämisestä ja tekemisestä. Nyt hoksasin taas uuden kikan, miten sivusaumat eivät jääkään näkyviin. Tämä jos mikä saa välillä niin höttöisen pään vähän skarpimmaksi. Talossamme on aika ajoin melko viileää, joten potkupuku lämmittää jalkojen lisäksi myös rintaa ja selkää. Ja nyt niitä epäkäytännöllisiä (mutta niin söpöjä!) huppareitakin on tullut puettua tytölle. Lapsi on huomaamattani mennyt kasvamaan pituutta ja tein potkupuvut samoilla 62cm-kaavoilla, joilla olen tehnyt aikaisemmin ja vielä aikaisemmin. Kankaita leikellesäni kuvittelin laittaneeni vähän kasvunvaraa, mutta tosiaan laitoin vain vähän. Puvut ovat tällä hetkellä just sopivia, mutta tuskin enää parin viikon päästä..

 

Ihana bambikangas on Nosh Organicsin luomukangasta, PaaPii Designin suunnittelema kuosi.
Trikookangaspala ostettu Piilo-kirppikseltä.



Ihana velourkangas tilattu Metsolasta.

 



 

Baby Shower

Ystäväni kyseli keväällä ketkä kutsuisin polttareihini. Olin ihmeissäni, koska mitään häitäkään ei ollut tiedossa. Hän pysyi salaperäisenä ja pyysi minua joka tapauksessa tekemään listan lähimmistä ystävistäni sekä varaamaan erään kesäkuisen lauantain vapaaksi. Aika pian keksin, että kyseessä saattaisivat olla vauvaa odottavalle ystävälle järjestettävät baby shower -kutsut! Suomessa vauvakutsut eivät ole (vielä?) ihan niin yleisiä kuin niiden kotimaassaan Yhdysvalloissa. Baby shower on tainnut kääntyä suomeksi sanaksi vauvakutsut. Vauvakutsut järjestetään ennen kuin vauva on syntynyt (luin jostain, että perinteisesti kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa).

Suomessa perinne on oikeastaan päinvastainen. Täällä perinteenä ovat olleet rotinat, joita läheiset tuovat synnytyksen jälkeen tuoreen äidin kotiin. Rotinat ovat yleensä jotain syötävää, josta tuore äiti saa energiaa eikä hänen tarvitse huolehtia vieraiden kestitsemisestä. Alkujaan karjalainen rotina-perinne on kyllä kätevä! Osa sukulaisistani ja ystävistäni toivatkin herkut mukanaan tullessaan katsomaan vauvaa.

Olen myös kuullut, että vanhan uskomuksen mukaan vauvalle ei saanut antaa lahjoja ennen kuin se oli syntynut, koska se toisi huonoa onnea. Tämä uskomus ei taida olla enää kovin valloillaan.

Olin todella otettu minulle järjestetyistä juhlista! Ihan kaikki kutsulistalla olleet eivät päässeet paikalle, mutta kymmenkunta meitä taisi olla. Juhlat pidettiin ystäväni kotona eli minun ei tarvinnut huolehtia mistään! Ei siivoamisesta, ei tarjoiluista, ei ohjelmanumeroista... Tulin vain paikalle silloin kuin oli käsketty. Tarjolla oli ihania herkkuja, niin suolaisia kuin makeita. Vauva sai lahjaksi paljon ihania vaatteita, leluja sekä lahjakortin lastentarvikeliikkeeseen. Lahjakortti käytettiin vasta viime viikolla ja sillä ostettiin Brion valkoinen pinnasänky.

Vauvakutsuillani kaikki eivät tunteneet toisiaan, joten teimme pienen esittelykierroksen ja kerroimme mistä tunnemme toisemme. Ystäväni jakoi kaikille laput, joihin oli tarkoitus kirjoittaa minulle toivotuksia ja vinkkejä vauva-arkea ajatellen. Tyttären synnyttyä sain ihanat laput luettavaksi ja tippa linssissä niitä olen lukenut. Juhlissa yhdessäolo ja kokoontuminen ystävien kesken oli pääasia ja nautin olostani täysin rinnoin (ja vatsoin!).

Viime sunnuntaina pääsin vieraaksi ystäväni baby showereille. Hänellä on laskettu aika tammikuun alussa. Olimme lähettäneet emännälle ennakkoon omat vauvakuvamme ja juhlakalun tehtävänä oli arvuutella kuka on kuka ja samalla pidettiin esittelykierros. Arvuuttelimme kukin paperille vauvan todellista syntymäpäivää ja -kellonaikaa, painoa ja pituutta sekä kirjoitimme lisäksi mitä mieleen tuli. Tuleva äiti saa laput sitten vauvan synnyttyä. Ystäväni sai lahjaksi muun muassa mahtavan vaippakakun sekä yhteisesti kerätyn lahjakortin. Lahjakorttiin osallistumisen lisäksi halusin antaa tulevalle äidille tissipaketin. Se sisälsi kymmenen paria tissilappuja, tissirasvaa sekä imetystyynyn. Tyyny oli siis oma imetystyynyni, josta oli puhetta heinäkuisessa postauksessa. Lisäksi ompelin syntyvälle vauvalle potkupuvun. Tissilapuista eli liivinsuojuksista olen myös kirjoittanut aikaisemmin.

Potkupuvun velourkangas on tilattu Myllymuksuilta, samoin tissilappujen värikkäät PUL-kankaat.  Osan tilkuista sain ystäväni kestovaippakangasjämistä. Aikaisemmat tissilaput ompelin vain PUL-kankaasta sekä Ikean huovasta, mutta uusissa versioissa on niiden lisäksi myös kuivaliinakangasta. Samaa kangasta käytetään myös kestovaipoissa ja se tulee ihoa vasten. Tissirasva on Ainun PureLan-voidetta, jota itse hölvään nänneihin edelleen joka päivä.

Pahoitteluni hämäristä kuvista. (Kuvat otettu kengät jalassa juuri ennen baby showereille lähtöä...)

Apinat potkupuvussa

Yllätyksekseni olen kovin mieltynyt potkupukuihin. Vaikka voisi kuvitella, että ne eivät ole kovin käytännöllisiä vaipanvaihtotilanteessa niin loput hyvät puolet voittavat. Ei tarvitse metsästää putoilevia sukkia, kun lahkeissa on kiinteät tossuosat. Vaate pysyy hyvin päällä eikä purista vatsan kohdalta. Potkupuku myös lämmittää ylävartaloa. Ennen kaikkea vauva näyttää niin söpöltä potkupuvussaan! Tämänkertaisen potkupuvun väritys on ehkä hieman yllättävä. Isäntä on antanut hienovaraista palautetta, että tyttäremme näyttää ihan pojalta vihreissä, ruskeissa, keltaisissa ja kirjavissa vaatteissaan. No nyt on pinkkiä! En silti hempeilemään ryhtynyt, vaan pitihän tässäkin kankaassa jotain särmää ja kuosia olla. Kankaassa seikkailee apinaperhe. Trikookangas on tilattu Royal-tuotteen nettikaupasta, vuoritrikoo on Eurokankaasta.

Palapeli odottaa kokoamista.

Pehmeät potkupuvut

Lauantaina puraisi ihana ompelukärpänen. Isi oli iltavuorossa, joten pienen jahkailun jälkeen päätin kysäistä mummolta olisiko hänellä joutoaikaa tulla viihdyttämään tytärtä. Onneksi oli! Jahkailin siksi, koska mietin onko kovin korrektia soittaa ja hälyyttää tulemaan paikalle nyt. Ei kyllä ollut ensimmäinen eikä taatusti viimeinenkään kerta... Mikä onni on asua samassa kaupungissa molempien isovanhempien kanssa!

Ompelukärpäsen puremana ajattelin ommella kaksi potkupukua. Hipelöin kangasvarastoani ja käsiini osui ihana vihreä metsäkangas, jota olen vaalinut pitkään. En jostain syystä ole uskaltanut kajota siihen, mutta nyt sen aika oli koittanut! Toiseksi kankaaksi valitsin tummanpuhuvan leijonakankaan, jossa on vekkuli yksityiskohta. Molemmat kankaat ovat ihanan pehmeää velouria. Edellisistä potkupuvuista viisastuneena osasin tehdä olkaimet siisteimmiksi. Käytin trikoovarastosta löytynyttä keltaista tähtitrikoota molempien potkupukujen vuorissa. Tarkemmin ottaen ompelin sitä vain puvun kaula-aukkoon ja henkseleihin. Metsäpotkupukuun ompelin tohveliosuudet sekä nilkkoihin kiristysrypytykset ja leijonapuvun lahkeisiin resorit.

Viheliäin vaihe potkupukujen viimeistelyssä oli neppareiden kiinnitys. Neppareissa on etu- ja takakappale ja ne hakataan vasaralla ja pienen välikappaleen avulla kiinni kankaaseen. Jostain syystä en saa joka kerta neppareiden etu- ja takakappaletta kohdakkain, joten joudun nyrhimään ne irti toisistaan ja siinä samassa saan kankaankin rikki. Neppareiden loputtua kesken vain toinen potkupuku sai kasvunvaraa henkseleihin.

En malttanut odottaa huomista päivänvaloa, jotta valokuvista olisi tullut edes hippusen kivempia. Lapsi siis ruokapöydälle, jonka päältä löytyy hämärän kodin valaisevin lamppu...

Ps. Potkupuvun alta löytyy Pingalen ompelemat kestovaipat!

Leijonapotkupuvun takapuolella on leijonan takapuoli!