Alkukesän ommellut lahjat

Taas kameran kätköihin on jäänyt liuta kuvia yksittäisistä ompeluksista. Jaan ne nyt kahteen osaan ja ensimmäiseen postaukseen pääsee Pingalen talon ulkopuolelle lähteneet. Olen tainnut ennenkin mainita kuinka kivaa on antaa ommeltuja vaatteita tai muita juttuja lahjaksi. On kutkuttavaa miettiä mistä väristä ja kuosista lahjansaaja voisi pitää. Tähän asti useimmat ovat olleet tyytyväisiä tai sitten he ovat kovin hyviä näyttelijöitä.

Keltaista väriä rakastava ystäväni sai keväällä toisen tyttären. Ompelin uudelle tulokkaalle pienen vauvalahjan, mekkobodyn koossa 62. Kaava on perinteinen Kisuliini, jonka olen helmaa varten poikkassut. Kissaperheeseen lähti myös tuttinauha, jos vaikka tutti alkaisi pientä kiinnostaa ja tutti roikkuisi kätevästi mukana. Toki tuore isosiskokin sai isosiskonlahjan, pirteän keltaisen pipon. Sellaista saattaa jopa tarvita Suomen kesässä!

Tämä persikan värisestä Siiri ja Myyry -trikoosta ommeltu jumpsuit meni työkaverin hyvän ystävän esikoisvauvalle. Työkaveri valitsi muutamasta kangasvaihtoehdosta kankaan, hyväksytti täysin pihalla olevalla ystävällään ja minä ompelin. Kangas oli minusta mainio valinta, koska syntyvän vauvan sukupuoli ei ollut vielä tiedossa. Sittemmin sain tiedon, että pienen pojan päälle tämä koon 62 jumppis joskus pääsee! Tuore äitikin oli kuulemma tykännyt ihan kauheesti.

Tytär aloitti viime syksynä seurakunnan kerhon, joka on kaksi kertaa viikossa. Ennen joulutaukoa emme vieneet kerhon ohjaajille mitään lahjaa, mutta nyt ennen kesälomaa veimme. Pohdin kovasti annanko jotain henkilökohtaista mukaville ohjaajille vai olisiko kerholaisten yhteiseen käyttöön tulevasta lahjasta enemmän iloa. Päädyin jälkimmäiseen. Ompelin kerhon nukeille kaksi tyynyä ja peittoa. Molempien sisällä on levyvanua. (Huikkasin kyllä tytön ryhmän ohjaajalle, että jos kotoa löytyy leikki-ikäisiä niin saa nämä toki kotiinkin viedä!)

Ystävän poika täytti toukokuun lopussa kolme vuotta. Ystävä tiesi kertoa poikansa t-paitatilanteesta ja päätin ommella siihen pari lisäystä. T-paidat on ommeltu Brave Fireman -kaavalla, joka löytyy Ottobren numerosta 3/13. Hoikan pojan 98-senttisiin paitoihin nipistin vähän leveydestä ja lisäsin pari senttiä pituutta. Molempien paitojen kankaat on tilattu Ruotsista, Jonicilta sekä Elvelyckanilta.

Kangasvarastoja on niin tyydyttävää tuhota, joten kyselin siskoltani tarvitsisiko hänen pieni muutaman kuukauden ikäinen tyttönsä jotain vaatetta. Mekkoja ei kuulemma kovin montaa ollut, joten ompelin ilolla lastemme pienimmälle serkulle mekkobodyn sekä tunikan. Oranssi mekkobody on ommeltu samalla kaavalla kuin tämän postauksen keltainen mekkobody. Tunikan malli on nimeltään Birdie birdie ja se on Ottobren numerosta 1/15. Molemmat koossa 62. Sain mekoista myös ihastuttavat sovituskuvat!

On mukavaa, kun kangaskaapissa on kaikenlaisia kankaita, joista kaikkia en välttämättä näkisi itseni tai lasteni päällä. Tämä oranssi on yksi niistä. Kuosi on minusta tosi kiva, ihanan pirteä ja jotenkin iloisen raikas, mutta tämä oranssi on sävynä ehkä liian oranssi. Kyseinen kuosi on nimeltään Kayak ja tunikan kangas Siskot. Siskojemme perheisiin on kovin kiva ommella, koska heidän värimieltymyksensä on laaja he ottavat ilolla vastaan kaikenvärisiä vaatteita. Miehen siskolle ompelin samasta kankaasta aikanaan pipon ja aktiivikäytössä on näyttänyt olleen!

Ristiäislahja suvun pienimmälle

Siskoni kuopuksen ristiäisiä juhlittiin pari viikkoa sitten. Neljän lapsen perheessä vaate- ja tavaravarustelu on jo hyvällä mallilla, joten pienokaisen vanhemmat eivät oikein osanneet antaa vinkkejä ristiäislahjaan. Pikkulinnut lauloivat myöhemmin, että pieneltä neidiltä puuttuu ikioma unilelu. Täti hankki sellaisen. Ihan kaupasta ostin!

Mutta pitäähän Pingalen paketista löytyä myös jotain itseommeltua ja tuikitarpeellista. Kuten jumpsuit sekä mekkobody! Jumpsuitin kankaaksi päätyi aina niin ihana persikanvärinen Paapiin Siesta sekä mekkobodyyn saman firman vaaleanpunainen Louhikko. Jumpsuit on kokoa 62. Se on parikuiselle pienokaiselle tällä hetkellä hyvin tilava, mutta menee hyvin päälihaalarina ja myöhemmin Suomen kesässä ja syksymmällä ihan sellaisenaan. 

Jumpsuitin kaava on Ottobre-lehden numerosta 4/2012 ja mekkobodyn pohjalla on Kisuliini-body saman lehden numerosta 6/2012 koossa 74. Halkaisin bodyn etu- ja takakappaleet jälleen vaan jostain kohdasta. Ompelin bodyn yläosan ohjeenmukaisesti kasaan ikäänkuin paidaksi. Alaosasta ompelin ensin toisen sivusauman, sitten kanttasin jalantiet ja viimeisenä toisen sivusauman. Helma on kaksi pitkää suorakaitaletta ommeltuna sivuista yhteen ja rypytetty ompelukoneen harvalla tikillä yläreunasta.

Ompelin helman kiinni bodyyn niin, että helman ja bodyn sauma ei jää näkyviin vaan jää vaatteen nurjalle puolelle. Eli yläosan oikea puoli ja helman oikea puoli vastakkain ja helman nurjaa vasten alaosan oikea puoli. Ihana aivopähkinä! Koska mekkobodyn käyttäjä todennäköisesti jo istuu asun sopiessa hänelle, ei tarvitse pelätä kolmikankaisen sauman painavan pötköttelevää vauvaa.

Toinen tapa on nimittäin ommella helma kiinni niin, että sauma jää helman alle piiloon. Tällöin kappaleet asetellaan niin, että ala- ja yläosan nurjat puolet tulevat vastakkain ja helma tulee päällimmäiseksi oikea puoli yläosan oikeaa puolta vasten. Toki se sauma on siellä olemassa oli tyyli mikä hyvänsä, mutta ainakin ajatuksena se voi jotenkin lohduttaa, ettei sauma ole heti ihoa vasten vaan vasta seuraavan kankaan takana!

Tervetuloa sukuun ihana pikku-E!

Aurinkoista äitienpäivää kaikille äideille ja isoäideille!

Me olemme tärkeitä.

<3

Mekkobody, paitabody ja muutama pertsa

Eräänä tammikuisena päivänä kutsuin itseni ja lapseni mummolle päiväkylään tuohon vartin ajomatkan päähän. Lasten lisäksi pakkasin mukaan kasan kankaita sekä kaavakansioni. Iso ja aina siisti ja puhdas mummolan ruokapöytä hyvällä valaistuksella on kuin luotu kaavojen piirtoon ja kankaiden leikkelyyn! Korkealla taaperotuolilla istuen voi lepuuttaa selkääkin mukavasti.

Ompeluryhmäläisiltäni sain idean mekkobodysta. Tavallinen body, jossa on kuitenkin hauskana ja tyttömäisenä yksityiskohtana helma! Kaikkihan tietävät, että vauvalle mekon pukeminen tarkoittaa vain paljasta selkää ja helmojen oikomista. Tässä vaatteessa selkä ja vatsa on peitettynä, mutta silti on se ihana tyttömäinen helma (oijottavana..).

Pohdin mitä tällaisen mekkobodyn kanssa pidetään, mutta ompelukavereitani kuunneltuani vastauksia tuli monta. Toiset tykkäävät pitää sukkahousuja tai legginsejä bodyn alla ja toiset taas päällä. Päällä pitämisen mahdollisuus riippuu toki siitä millä korkeudella helma on.

Bodyn pohjana on hyväksi havaitsemani Kisuliini-kaava (Ottobre (6/12, koko 74 cm), jonka halkaisin ihan silmämääräisesti arvioidusta kohdasta. Ehkä kankaan kuosikin vaikutti leikkuukohtaan... Body on saajalleen vielä liian iso, joten helman asettuminen tytölle on vielä mysteeri.

Ai että tuli herkku! Olisinpa osannut ommella tällaisia kolme-neljä vuotta sitten omalle tytölle!

Oma poikanikin sai osansa tästä body-yhdistelmävillityksestä! Hän on siinä iässä, että bodyt alkavat pikkuhiljaa vaihtua paitoihin. Tässä on kuitenkin yhdistelmä niistä molemmista, paitabody! Pohjana on taas se sama Kisuliini-kaava (koossa 86 cm).

Paidassa on kaksinkertainen etu- ja takakappale, mutta yksinkertaiset hihat. Leikkasin kaavan mukaan etu- ja takakappaleet vihreästä trikoosta sekä hihat Paapiin Työkoneet-luomutrikoosta. Lisäksi leikkasin Työkoneista etu- ja takakappaleet raglan-saumojen mukaan, mutta perstuntumalla hieman levensin kappaleita ja katkaisin sopivaan paitapituuteen.

Paita- ja bodyosuus on siis kiinni toisissaan raglan-saumoista. Ompelujärjestyksen kanssa oli vähän arpomista eli siinä en osaa teitä neuvoa... Kummallisuudet kuitenkin jäävät sinne kainaloiden tienoille paidan alle piiloon eli aivan käypä vaate tämä on.

Paidan alla on siis ihana ja kätevä vauvamainen body, mutta päällisin puolin kuitenkin ison pojan paita! Olisinpa näitä tajunnut tehdä kuukausi sitten, kun pakkaslukemat alkoivat kakkosella!

Postauksen bonuksena vielä muutama pertsa eli tyttärelle peruslegginsit Ropina-kaavalla (kangas Paapiin Herttanen) koossa 98 cm sekä tavallistakin tavallisempi peruspaita Autumn Forest -kaavalla (kangas Paapiin Linnea neuloo) ilman nappilistaa. Alimmaisena perusbody ystävän pian syntyvälle vauvalle monen sadan kilometrin päähän (Kisuliini, 74 cm, kangas Paapiin Siiri ja Myyry). Ihanaa, kun uskaltaa laskea bodyn ompelun jo perusvaatteisiin!

Pertsa-terveiset Johannalle Kätilön käsistä -blogiin ja kiitos haasteesta :)