Pataleipä

Olen aina haaveillut osaavani tehdä leipää. Sellaista ihanan kuohkeaa leipää, jota myydään kauppojen leipäosastoilla paperipusseissa. Leivässä olisi rapea kuori sekä ilmavan pehmeä sisus. En oikeastaan ole edes yrittänyt tehdä oikeaa leipää, mitä nyt sämpylöitä silloin tällöin. Ja sämpylätkin ovat yleensä mallia lehmänläjä.

Pari päivää sitten törmäsin kaverin Facebook-kuvissa leipään. Se näytti rapeakuoriselta ja pehmeältä. Se oli nimetty pataleiväksi. Sitä sitten googlaamaan ja sehän paljastui taannoiseksi keittiövillitykseksi vaikka avokadopastan tapaan. Itseltäni kyseinen leipä oli mennyt aivan ohi (enkä sitä avokadopastaakaan ole vieläkään maistanut, saati valmistanut..). Pataleivän ohje oli mahdottoman helppo ja kaikki ainekset löytyivät kotoa!

Pataleipä

7 dl vehnäjauhoja

2 tl suolaa

½ tl kuivahiivaa

½ dl auringonkukansiemeniä 

4 dl vettä

 

Lisäksi

rypsiöljyä

 

• Sekoita kuivat aineet ja sekoita joukkoon oikein lämmin (kuuma?) vesi.
• Sekoita aineet, mutta älä vaivaa.
• Peitä astia kelmulla ja anna kohota huoneenlämmössä vähintään 12 tuntia (tee taikina illalla, ja paista aamulla tai päinvastoin).
• Kumoa löysähkö taikina jauhotetulle pöydälle ja taittele pari kertaa. Vieläkään ei tarvitse vaivata.
• Pane uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Laita kannellinen 2–3 litran uunipata kylmään uuniin.
• Kun taikina on kohonnut pöydällä 30 minuuttia, ota kuuma pata uunista ja sipaise sen pohjalle ja reunoille hiukan rypsiöljyä.
• Nosta taikina tulikuumaan pataan. Pane kansi päälle ja nosta pata uuniin 30 minuutiksi. Ota tämän jälkeen kansi pois ja jatka paistamista vielä 15 minuuttia.
• Ota pata leipineen pois uunista, kumoa pöydälle ja nauti herkullisesta leivästä!

 

 

 

Mehevän messevä raparperipiirakka

Naapurin rouva kysyi haluaisinko heidän pihaltaan raparperia, jota riittää jakoon yllinkyllin. No toki! Sainkin muutaman superpaksun ja metrin pituisen raparperinvarren kannettuina kotiovelle. Päätin tehdä (mahdollisesti elämäni ensimmäisen?) raparperipiirakan juhannusherkuksi. Etsin netistä sellaista reseptiä, johon tulisi paljon jotain märkää, koska en kovin pidä kuivista tortuista. Löysin mainion resetin Maku.fi-sivulta ja tästä tortusta tuli ihanan messevä ja kostea! Nopea ja helppo valmistaa ja superherkullinen!

Raparperipiirakka (pellillinen)

Muruseos

• 250 g voita
• 8 dl vehnäjauhoja
• 3 dl sokeria
• 2 tl leivinjauhetta
• 2 tl ruokasoodaa
• 2 tl vaniljasokeria

Pohjataikina

• 2 dl piimää
• 1 kananmuna

Täyte

• 10 dl raparperia paloiteltuna
• 200 g kermaviiliä
• 250 g maitorahkaa
• 2 dl sokeria
• 2 kananmunaa
• 3 tl vaniljasokeria
   
   
  Sulata voi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää voisula. Nypi murumaiseksi. Siirrä muruseoksesta 1/4 toiseen kulhoon. Lisää suurempaan muruseosmassaan piimä ja muna. Sekoita taikinaksi. Levitä taikina leivinpaperilla peitetylle uunipellille. Ripottele pohjataikinan päälle paloitellut raparperit.
   
  Sekoita loput täytteen ainekset keskenään. Kaada seos raparperinpalojen päälle. Ripottele pinnalle loppu muruseos. Paista piirakkaa 175-asteisessa uunissa noin 35-40 minuuttia.
   
  Meillä juhannuspiirakka nautittiin vaniljajäätelön kanssa ja juhannuspäivänä kermavaahdon kera.
  
  

  

  
  
  
   
   
   

Gluteeniton porkkanaleipä

Aloitin heinäkuun alussa kokeilumielessä gluteenittoman ruokavalion. Minulla on vuosikaudet ollut vatsavaivoja ja halusin kokeilla muuttaa jotakin ruokavaliossani. Tiedän, että keliakiaepäilyissä kannattaisi käydä otattamassa keliakiakoe eikä tällä tavalla itse heittäytyä uuteen ruokavalioon. Jos nyt haluaisin mennä kyseiseen testiin, joutuisin syödä ensin kolme kuukautta gluteenia sisältäviä ruokia, jotta tulos olisi luotettavampi ja suolinukka oli taas jonkunlaista... (Asiasta kiinnostuneiden kannattaa googlailla enemmän, en ole asiantuntija...)

 

Olen muutamana edellisenä viikkona syönyt joitakin kertoja gluteenia sisältävää pastaa sekä leipää. Varsinkin leipien kohdalla huomasin vatsani jälleen turpoavan ja kipeytyvän. Tiedä sitten aiheuttaako turvotuksen leivontahiiva, mutta toisaalta olen leiponut muun muassa gluteenitonta pizzaa, jonka taikinassa on hiivaa enkä ole huomannut sen aiheuttavan ongelmia. Olen syönyt jonkun verran gluteenitonta leipää, mutta varsinkin alkukuukausina syömistäni riisikakuista alkaa olla jo kiintiö täynnä.

 

Joka tapauksessa vatsavaivani ovat vähentyneet huomattavasti ja isäntäkin sanoo, etten enää valita vatsaani iltaisin! Myös otsan rypyläiho on tasoittunut mukavasti. Toisaalta ylenpalttinen hiilareiden mussuttaminen on vähentynyt huomattavasti, koska en herkuttele leipää ja pastaa samaan tahtiin kuin ennen.

 

Tänään sain vihdoin aikaiseksi leipoa itse gluteenitonta leipää! Otin mallia jauhopussin kyljestä löytyneestä porkkanaruutuohjeesta, mutta tuunasin sitä itse kaapista löytyneillä aineksilla. Tällä kertaa laitoin myös ylös mitä taikinaan heittelin... Tästä porkkanaleivästä tuli luultavasti parhaimman makuista leipää, jota olen ikinä saanut aikaiseksi! Koostumus oli mukavan pehmeää ja kuohkeaa ja siemenet toivat mukavasti suutuntumaa ja pureskeltavaa. Kuituakin löytyy oikein kunnolla! Suosittelen!

 

Gluteeniton porkkanaleipä (pellillinen)

• 4 dl vettä
• 2 dl porkkanaraastetta
• 1 kananmuna
• 1-2 tl suolaa
• 2 rkl siirappia
• 1 ps kuivahiivaa
• 1 ½ dl gluteenitonta jauhoseosta
• 3 dl gluteenitonta tummaa jauhoseosta
• 1 rkl psylliumia
• 2 rkl perunakuitujauhetta (Pofiber)
• 1 rkl pellavansiemenrouhetta
• 2 rkl siemensekoitusta (tai mitä kaapista löytyy..)
• 50 g margariinia
• seesaminsiemeniä pinnalle

 

1. Sekoita kuumaan veteen porkkanaraaste, kananmuna, suola ja siirappi.

2. Sekoita keskenään osa jauhoista, kuivahiiva sekä muut kuivat aineet. Lisää nesteiden sekaan.

3. Lisää vähitellen loput jauhoista sekä sulatettu rasva. Sekoita hyvin.

4. Levitä taikina leivinpaperin päälle pellille ja ripottele päälle seesaminsiemeniä.

5. Anna kohota puolisen tuntia leivinliinan alla.

6. Paista 225-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia.

 

 

 

 

 

 

Ps. Pingalesta voi tykätä Facebookissa!

Inkan päivän haravointitalkoot

Syksy pudottelee lehtiä puista hurjaan tahtiin. Pihamme on jatkuvasti enemmän tai vähemmän lehtien peitossa. Hauskinta tässä on se, että omalla tontillamme ei ole kuin pari lehtipuuta eli haravoimme naapurin lehtiä. Mikäs siinä, mukavaa puuhaa haravointi on, mutta mihin niitä lehtiä oikein laittaisi..? Takaisin naapurin puolelle?

 

Isovanhemmat muistelivat viikko sitten, että Inkan nimipäivä lähestyy. Sovimme nimipäiväkahvit lauantaille. Raivatessani kuunliljoja jonain arkipäivänä keksin, että käytän tilaisuuden hyväksemme ja järjestänkin pienimuotoiset pihatalkoot! Inkan nimipäivän koittaessa jokaiselle isovanhemmalle löytyi harava. Toki joku sai vuorollaan (kunnia)tehtävän viihdyttää Inkaa.

Piha saatiin paraatipuolelta haravoitua ja se näytti taas ihanan vihreältä. Tänään vilkaistessani pihaa se oli jälleen keltapilkullinen... Hullunhommaahan se on haravoida samalla, kun puista putoaa lehtiä samaan tahtiin. Talkoiden pointtina olikin hengailla porukalla raittiissa syysilmassa ja vähän ulkoiluttaa vanhuksia. Ja toinen tärkeä pointti oli tietenkin ne talkookahvit...

Melkein unohtui! Nimipäiväkahvithan ne olivat! Inka vietti siis toista nimipäiväänsä eilen. Tarjolle leivoin yllätysyllätys kahta suolaista piirakkaa sekä mutakakkua. Jauhottomasta mutakakusta kirjoittelin jo aikaisemmin, joten sen ohje löytyy täältä. Suolaisten piirakoiden pohja oli tällä kertaa hieman sovellettu, koska halusin kokeilla gluteenittoman ruokavaliokokeiluni myötä kaappiin hankittuja kummallisuuksia.

Harmikseni en kirjoittanut ylös kuinka paljon mitäkin ainesosaa taikinaan laitoin, mutta lupaan tehdä piirakan ensi kerralla kynän ja paperin kanssa. Pohjasta tuli mielestäni nimittäin oikein maukas, joskin hieman mureneva. Ensimmäistä kertaa laitoin piirakkapohjataikinaan psylliumia, perunakuitua sekä pellavansiemenrouhetta. Pelkästä valkoisesta (gluteenittomasta) jauhoseoksesta tulee niin ankea ja valkoinen pohja, joten tässä oli enemmän rouheutta.

Toisessa piirakassa täytteenä oli kinkkusuikaleita, miniluumutomaattia, parsakaalia, paprikaa, oliiveja ja mausteita sekä päällä seos, jos oli munaa, kermaviiliä, ruokakermaa ja juustoraastetta. Toisessa piiraassa oli suppilovahveroita, sipulia sekä vihreitä papuja sekä sama munaseos päällä.

 

Päivänsankari oli juhlamielellä koko päivän ja saadut lahjat ilahduttivat sekä vanhempia että sankaria. Pieni nuha oli tosin vaivannut pientä jo muutaman päivän ja iltaa kohden se äityi kovaksi kuumeeksi. Tyttö oli kuuma kuin mikä ja siskoni hyvällä ohjeistuksella otettiin vaatetta vähän vähemmälle. Illemmalla annoimme Inkalle kuumetta alentavaa särkylääkettä. Nestemäisenä ja mansikkaisen makeana se upposi pikku herkkusuulle hyvin.

Inka nukkui putkeen melkein 14 tuntia. Välissä vaihdoin pinnasängyssään pötköttelevälle pienelle sairastajalle kyllä kuivan vaipan ja annoin lisää maitoa. Ja uni vaan jatkui. Tänään virtaa on riittänyt, vaikka kuume nousi taas iltaa kohden. Toivottavasti huomenna on taas parempi päivä. Harmiksemme joudumme jättämään kivan muskarin väliin, mutta tärkeämpää on, että toinen tervehtyy kunnolla.

Tämä taitaa olla Inkan ensimmäinen kunnon sairastuminen. Likka on parin päivän aikana kuolannut hämmästyttävän paljon, joten kokematonkin voisi veikata hampaiden puhkeamista. Jos kyse on hampaista, toivottavasti niitä poski- ja kulmahampaita tulisi rytinällä monta. Kaikki aiemmat hampaat ovat tainneet tulla ihan vaivihkaa ilman mitään (huomattuja) ongelmia tai ilmoituksia.

Kiitos talkoolaisille ja myöhemmin tulleille juhlijoille! Ensi vuonna uudet talkoot pystyyn! (Ja sitä ennen viikon päästä?)

Tyttäremme yksivuotisjuhlat

Tasan vuosi sitten olimme jo päässeet kotiin Kätilöopistolta. Olimme viidettä päivää kolmen hengen perhe. Ystäviä ja perheenjäseniä kävi meillä Oulunkylän kodissa ihastelemassa uutta ihmistä. Vauva oli tyytyväinen pikku tuhisija, hikotteli paljon, kuten vatsassa ollessaan. Imetys oli auvoisista lupauksista ja pumpulinpehmeistä kuvailuista huolimatta järkyttävän kivuliasta. Itkin ja imetin. Imetyksiä lukuunottamatta elo vauvan kanssa sujui hyvin. Tosin muistelen, että vauva söi rintaa noin 26 tuntia vuorokaudessa. Mutta nyt, nyt ihana pikku tuhisija on vuoden ikäinen tohottaja! Maailman ihaninta ja rakkainta tohottajaa juhlittiin viime torstaina.

 

Yritimme pitää vieraslistan lyhyenä ja kutsua vain lähipiirin, mutta äsken tehdyn laskelman mukaan talossa piipahti lopulta 30 vierasta. Ikäjakauma oli kuukauden ikäisestä päälle kuusikymppisiin. Kello kahdeksi kutsuttiin (äiti)ystävät jälkikasvuineen ja puoli kuudeksi kutsuttiin (työssäkäyvät) ystävät sekä perheenjäsenet. Jako oli oikein onnistunut, koska molemmissa seteissä vieraita oli 15.

 

Olin suunnitellut, että Inka nukkuu päiväunet puolesta päivästä kahteen, bailaa kaveidensa kanssa noin viiteen, ottaa torkut ja jatkaa bailaamista toisen kattauksen aikaan. Suunnitelma sujui oikein hyvin, tosin hän jätti välitorkut väliin! Likka bailasi kahdesta iltaan asti! Inka oli kyllä uskomattoman reipas. Hän jaksoi olla päivänsankarina koko pitkän päivän. Muutkin lapsivieraat olivat ihastuttavia ja kaikilla oli juhlafiilis.

 

Päivän ensimmäisessä vieraserässä mukana juhlimassa olivat muun muassa ihastuttavat Odotukseni-blogin Vilma, joka puolestaan täyttää huomenna vuoden sekä Mini Pumpkinin Vilja. Muut lapset olivat kuukaudesta kolmeen vuoteen. Vauvat, taaperot ja lapset touhusivat yhdessä ja erikseen ja näyttivät viihtyvän hyvin. Koko päivän vierassaldossa oli myös jokunen salamatkustaja. Mahtavaa, kun ystäväpiiriin tulee lisää äitejä ja vauvoja!

 

Leivoin juhliin yhteensä neljä pellillistä kahta eri pizzaa (salami-ananas-oliivi sekä pesto-vuohenjuusto-kirsikkatomaatti-pinjansiemen) ja pakasteyllätyksenä oli karjalanpiirakoita kera munavoin. Makeaksi suupalaksi leivoin porkkanakakkua sekä yllätysyllätys tuorejuustokakun! Lisäksi tarjolla oli fetasalaattia, porkkana- ja kurkkusuikaleita dippien kera, Sukulakuja, Prinsessa-keksejä ja riisisuklaata. Juhlan kunniaksi ostin ensimmäistä kertaa maissinaksuja ja hyvin kävi kaupaksi pikkuvieraille sekä päivänsankarille! Minun ja Inkan kummitädin gluteenittoman ruokavalion vuoksi tein omat gluteenittomat versiot molemmista pizzoista sekä tuorejuustokakusta. Porkkanakakun uskaltauduin tekemään gluteenittomana kaikille tarjottavana.

 

 

 

"Onks nyt kaikki?!"

 





Pieni päivänsankari sai mitä ihanimpia lahjoja, joilla on nyt leikitty, kolisteltu, luettu, katseltu ja ihasteltu monta päivää ja ties kuinka monta tulevaa vuotta! Siskoni toi Inkalle kellaristaan kaivamansa 70-luvun nukenvaunut, joita olen kaiholla odottanut saapuvaksi. Niillä olen itsekin vuosikaudet leikkinyt. Kuvissa näkyvä punainen taaperokärry taitaa olla yhtä vanha, mutta sen Inka on saanut käyttöönsä jo alkukesästä. (Suvumme retroleluista suunnittelen kirjoittavani myöhemmin!)

 

Kaikki lahjat olivat todella mieluisia ja Inkan näköisiä (joku saattaisi kröhäistä tässä kohdassa), mutta Inka totisesti arvostaa muun muassa kirjoja ja puisia leluja! Pienet vieraat tutustuivat lahjoihin samantien ja isommat näyttivät miten ne toimivat ja mitä niillä tehdään. Ihastuttavaa yhteisöllisyyttä lasten keskuudessa! Pientä romanssiakin oli ilmassa, kun puolivuotiaat löysivät toistensa katseet. Juhlat olivat mielestäni kaiken kaikkiaan oikein onnistuneet! Itselläni oli hyvä olla enkä edes joutanut stressaamaan mistään. Haluamme Inkan ja isännän kanssa kiittää kaikkia juhlijoita ja onnittelijoita. Vieraat tekevät juhlan!

 

 

Gluteenittomat oliivipallerot

Anoppi meni kerran tarjoamaan maailman herkullisimpia pikkusuolaisia. Taisin syödä niitä yhdellä istumalla kymmenkunta... Kyseessä on suussasulavat oliivipallerot. Anopin tarjoamat ja myöhemmin itse leivotut versiot sisälsivät vehnäjauhoa, mutta nyt kun kokeilen elämää ilman gluteenia, halusin kokeilla myös oliivipalleroita ilman gluteenia.

 

Jos tarjoiluistasi puuttuu jotain pientä ja suolaista naposteltavaa ja haluat sen valmistuvan nopeasti, tässä on täydellinen vastaus! Kyseisiä palleroita voi tuunata loputtomasti esimerkiksi vaihtamalla tuorejuuston johonkin toiseen makuun tai oliivit mihin tahansa muuhun suolaherkkuun. En ole kyllä kokeillut, mutta varmasti aion! Olen tehnyt näitä palleroita aikaisemmin vain vehnäjauholla, mutta tällä kertaa laitoin taikinaan Semperin karkeaa jauhoseosta. Leivoin kyseiset oliiviherkut entisten ja nykyisten työkavereiden saaristolaishenkiselle piknikille dippivihannesten kaveriksi.

 

 

Oliivipallerot (noin pellillinen)

 

100 g maustamatonta tuorejuustoa

100 g voita

n. 2 ½ dl Semperin karkeaa jauhoseosta (tai vehnäjauhoja)

1 tl leivinjauhetta

 

oliiviviipaleita

 

1 kananmuna

seesaminsiemeniä

 

• Sekoita keskenään tuorejuusto ja pehmeä voi.
• Sekoita keskenään osa jauhoista ja leivinjauhe, lisää jauhoseos juustovoiseoksen joukkoon.
• Lisää vähitellen loput jauhoista ja sekoita hyvin. (Oma taikinani tarttui hiukan sormiin eli taikinasta ei ole tarkoitus tulla sileää pizzataikinapalloa.)
• Ota yhteen palleroon noin peukalon verran taikinaa ja laita sisään muutama oliiviviipale ja muotoile palloksi. 
• Lado pallerot pellille, voitele munalla ja ripottele päälle seesaminsiemeniä.
• Paista 225 asteessa noin 10 minuuttia.

 

 

 

Upeat piknikmaisemat Lauttasaaressa.

 

 

Mangotuorejuustokakku

Toiseksi makeaksi herkuksi ystäväni vauvakutsuille leivoin mangotuorejuustokakun. Olen näistä tuorejuustokakuista täällä ennenkin jauhanut, mutta nyt ryhdistäydyn kirjoittamaan ohjeenkin. Alkuperäinen ohje on limejuustokakulle, mutta olen muokannut siitä useita versioita. Tämä mangoversio on yksi niistä. Nam, nam!

 

 

Mangotuorejuustokakku

 

Pohja:

puoli pakettia murskattuja Digestive-keksejä

50 g sulaa voita

 

Täyte:

5 liivatelehteä

4 dl kuohukermaa

1½ dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

200 g sitruunatuorejuustoa

200 g mangotuorejuustoa

½ dl sitruunamehua

3 kananmunan valkuaista

 

Kiille:

1 tuore mango

2 dl nestettä (sitruunamehua, makuvichyä ja/tai keltaista mehua...)

3 liivatelehteä

1 rkl sokeria

• Murskaa keksit ja sulata voi, sekoita.
• Laita leivinpaperi irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin.
• Painele keksivoiseos tasaisesti vuoan pohjalle.
• Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.
• Vatkaa kerma ja sokerit vaahdoksi, sekoita joukkoon tuorejuustot.
• Kiehauta/lämmitä mikrossa kuumaksi sitruunamehu.
• Puristele lionneista liivatelehdistä vesi pois ja sekoita kuumaan mehuun.
• Kaada mehuliemi ohuena nauhana vaahdon joukkoon. Sekoita hyvin!
• Erottele valkuaiset, vatkaa ne kovaksi vaahdoksi.
• Nostele valkuaisvaahto varovasti toisen vaahdon joukkoon.
• Kaada vaahtoseos keksimurskan päälle.
• Anna hyytyä viileässä vähintään kaksi tuntia (Itse teen tähän asti edellisenä päivänä ja viimeistelyn seuraavana)

• Kun vaalea vaahto-osuus on kokonaan hyytynyt, valmista kiille.
• Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.
• Kuori ja pilko tuore mango haluamasi kokoisiksi paloiksi.
• Kuumenna tilkka nestettä (itse käytin kirpeän ystävänä sitruunamehua) ja lisää sokeri.
• Purista liiat vedet lionneista liivatelehdistä ja sekoita kuuman nestetilkan joukkoon.
• Lisää loput nesteestä ja sekoita tasaiseksi. Anna jäähtyä, muttei jähmettyä!
• Asettele mangokuutiot hyytyneen vaahtoseoksen päälle ja levitä jäähtynyt kiilleneste mangokuutioiden päälle.
• Jäähdytä hyvin kylmässä, jotta kiille hyytyy.
• Asettaessasi kakun tarjolle, irrota varovasti irtopohjavuoan reunat kakun reunoista. Itse käytän veistä apuna.

Tuorejuustokakusta voi tehdä lukemattomia määriä erilaisia variaatioita. Tuorejuustoja voi vaihdella esimerkiksi maustamattomaan tai marjaisiin. Kiilteeseen voi laittaa mitä vain marjoja tai hedelmiä tai tehdä kiilteen ilman sattumia (kuten limejuustokakussa). Valitettavasti en muistanut ottaa tästä(kään) kakusta kuvaa, mutta onneksi postauksen tilkkeeksi löytyy vanhoja kuvia samalla reseptillä tehdystä kakusta. Kuvat ovat tosin julkaistu jo aiemmin täällä. Vauvakutsujen kakkuun pilkoin mangot pienemmiksi. 

 

 

 

 

 

Jauhoton mutakakku

Yksi taannoisten baby shower -juhlien leipomuksistani oli mutakakku. En ollut koskaan aikaisemmin sellaista leiponut, mutta nyt halusin kokeilla. Jauhottomasta mutakakusta tuli puhetta isännän siskon kanssa ja innostuin testaamaan. Tiesin vauvakutsujen osallistujissa olevan jauhorajoittuneita ystäviä, joten ohje tuli puheeksi kuin tilauksesta! Vaikka en ole erityisesti suklaan ystävä, voin kertoa, että tämä mutakakku oli törkeän hyvää.

 

Jauhoton mutakakku

 

100 g voita

3 keltuaista

3 valkuaista

2 dl sokeria

200 g tummaa suklaata

1 tl vaniljasokeria

 

• Asettele leivinpaperi irtopohjavuoan sisälle. (Itse laitoin leivinpaperin pohjan ja reunan väliin, voitelin reunat ja ripottelin reunoille gluteenitonta jauhoseosta. Eli täysin jauhoton tekemäni versio ei ollutkaan...)
• Sulata voi ja lisää sinne tumma suklaa paloiteltuna.
• Anna suklaan sulaa voin joukkoon. Anna jäähtyä.
• Erottele valkuaiset ja keltuaiset.
• Vatkaa valkuaiset ilmavaksi vaahdoksi.
• Vatkaa keltuaiset, sokeri ja vaniljasokeri vaahdoksi.
• Vatkaa suklaavoiseos keltuaisvaahdon joukkoon.
• Nostele seoksen joukkoon valkuaisvaahto. Älä sekoita voimakkaasti, ettei vaahdot lässähdä!
• Kaada taikina vuokaan ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia.
• Voit kokeilla esim. hammastikulla kakun kypsyyttä. Tikkuun kuuluu jäädä taikinaa.
• Halutessasi koristele tomusokerilla.

 

Olin aluksi hieman huolissani, koska kakku ei kohonnut ollenkaan. Sitten  tajusin, ettei siihen edes tullut mitään nostatusaineita! Littana ulkomuoto hieman epäilytti, mutta mutakakkuasiantuntijat vakuuttivat sen olevan täysin normaalin näköinen. En tunne mutakakun tarjoamisetikettiä, mutta itse tarjoilin sen jääkaappikylmänä, koska valmistin sen edellisenä päivänä.

 

Kuva: Johanna Löyhkö

 

 

Pannari raakamaidosta

Muutaman minuutin kävelymatkan päässä meidän kotoa on Bisan maatila. Olen suunnitellut kaikki täällä asutut viisi kuukautta hakevani sieltä raakamaitoa, mutta tänään sen vihdoin tein! Maidon haku on muka jäänyt siihen, ettei minulla ole suurisuista isohkoa astiaa (kannua, pulloa, kanisteria tms.) enkä ikinä muista ostaa sellaista. Isännän sisko oli poikaystävänsä kanssa meillä yökyläilemässä ja hän toivoi käyvämme Bisan tilalla. Ja sitten piti tosissaan miettiä millaiseen astiaan maitoa hakisimme. Ja olihan niitä astioita! Keksin ottaa mukaan puhtaan marjastusämpärin, mutta sen sisältä löysinkin pienemmän kolmen litran kannellisen marjastusämpärin, joka oli kuin tehty maidonhakutarkoitukseen!

 

Raakamaito on siis täysin käsittelemätöntä maitoa, se on ainoastaan jäähdytetty. Yksi raakamaitolitra maksaa Bisan tilalla 1,20 euroa eli hinta on mielestäni todella edullinen. Raakamaidon on puhuttu sopivan myös laktoosi-intolerantikoille. Porukastamme löytyi kaksi laktoosirajoitteista, joten mielenkiinnolla odottelemme maidon vaikutuksia pannarin syönnin jälkeen...

 

Raaka-, tinki- tai tilamaidon säilyttämisessä kylmäketjun katkeamattomuus on kaikki kaikessa. Maitoa ei ole pastöroitu eli kuumennettu, joten se pilaantuu herkemmin, jos kylmäketju katkeaa tai maitoa säilytetään likaisissa astioissa. Suositeltavaa myös on, että raakamaitoa haetaan mieluummin useammin ja pienissä erissä kuin paljon ja harvoin. Muilla (autolla tulleilla) maidonhakijoilla oli mukanaan asiaankuuluvasti kylmälaukkuja ja -kalleja, mutta me uskaltauduimme kipittämään kotiin pelkän ämpärin kanssa.

 

Maistoin tänään oikeaa maitoa tietääkseni ensimmäistä kertaa elämässäni. Maito oli raikasta, kylmää, rasvaista ja maistui ohuelle kuohukermalle! Päätimme tehdä raakamaidosta pannukakkua ja pöydässä herkuteltiin myös raakamaitoon tehdyllä kaakaolla. Täytyy kyllä sanoa, että tämä pannukakku oli ehdottomasti herkullisinta mitä olen eläessäni syönyt! Taisin syödä neljä (vai jopa viisi?!) isoa palaa ja hyvin näytti maistuvan muillekin. Pannarin kaveriksi laitettiin naapurin Ailan tekemää kirpsakan makeaa ja kylmää omenahilloa, joka sopi lämpimän pannukakun kanssa täydellisesti. Isäntä kaivoi kaapista myös vaahterasiirappia ja siihen dippaamalla pannari maistui myös mainiosti.

 

Kerrankin tein jotain ohjeen mukaan ja kerrankin on sellainen teille jakaa. Ohje on isäni antama, paras pannariohje, joka ehdottomasti vielä parani raakamaidon ansiosta!

 

Pannukakku

• 1 litra (raaka)maitoa
• 4 kananmunaa
• 2 dl sokeria
• 1 tl suolaa
• 100 g voisulaa
• 5-6 dl jauhoja
• 2 tl vaniljasokeria

Vatkaa ainekset sekaisin, kaada leivinpaperin päälle uunipellille ja paista 200 asteessa puolisen tuntia. Ohjeesta tulee kaksi pellillistä pannukakkua eli halutessasi voit puolittaa ohjeen.

 

 

 

Maidonhakureissulla moikattiin myös tilan hevosta.

 

Maidosta osa jaettu jo kavereille.