Vauvan eläinaiheinen leikkimatto

Ennen esikoisen syntymää sain ajatuksen ommella syntyvälle tyttärelle oman leikkimaton. Värikäs leikkimatto syntyi kangastilkuista ja sen tarkempi esittely löytyy täältä. Jo silloin pyörittelin erilaisia teemoja mielessäni, mutta päädyin neljän vuodenajan kuvaukseen. Toinen mielessäni ollut ajatus oli eläinten erilaiset elinympäristöt: vedenalainen maailma, savanni, viidakko...

Siitä se ajatus pakkomielle sitten lähti. Kun ensimmäinen lapsi sai oman itsetehdyn mattonsa, pitäähän toisellekin nähdä se vaiva! Mielessäni on pari vuotta pyörinyt eläinaiheinen matto, mutta mikä se neljäs osio olisi? Halusin, että matot olisivat "samaa sarjaa" eli molemmat jakautuisivat neljään osaan. Päädyin Suomen luontoon ja eläimistöön.

Tein Eurokankaaseen retken pitkän listan kanssa. Listalla oli muun muassa seepra, kirahvi ja krokotiili. Sellaisia eläinkuoseja olisi kiva löytää (ei löydy omista varastoista ei...). Suurin osa käyttämistäni kankaista kuitenkin löytyi omasta tilkkulaatikosta, mutta esimerkiksi maton toiselle puolelle ommeltu taustakangas oli myös ostoslistalla. Maton koko 110 x 90cm eli aikalailla samankokoinen kuin isosiskon leikkimatto. Pehmusteena matossa on vanulevyä, jonka ompeleminen oli aika pers.. haasteellista. Siksi reunat ovat kurtussa.

Kaiken kiroilun ja leikkelyn jälkeen mieltä huojensi kovasti, että tytär tunnisti kaikki maton eläimet!

Tilkkupaja pihalla.

Vauvakutsujen lahjojen tarkempi esittely

Edellisessä postauksessa kerroin rakkaan ystäväni baby shower -juhlista. Ompelin uudelle ihmiselle pehmeän leikkimaton, jolla hän saa köllötellä ensimmäiset kuukaudet, opetella kääntymään ja myöhemmin rapistella ja kilistellä mattoon kuuluvilla leluilla.

 

Ystäväni värimaailma on mielestäni kovin rajoittunut. Hän luetteli miellyttäviksi kotona näkyviksi väreiksi mustan, valkoisen ja harmaan. Hän vilautti muutamia vauvalleen hankkimiaan vaatteita, joista yksi oli ihana vanhanajan sininen ja mainitsi myös pitävänsä mintunvihreästä. Siitäs sait. Kuvioista ei puhuttu mitään!

 

Yritin kovasti tehdä leikkimatosta hillityn ja sisustukseen sopivan ja jännitin kovasti pitääkö lahjansaaja matosta. Tulevan isän mielipiteellähän ei ole merkitystä, eikä varsinkaan vauvan. Kauppojen puuhamatot ovat useaan kotiin täysin sopimattomia kirjavuutensa vuoksi, mutta tyttärelleni tekemä hengailualusta ei ole kirjavuutta nähnytkään...

 

Löysin mielestäni aivan ystäväni näköisiä kankaita. Matto koostuu yhdestätoista puuvillakangassuikaleesta sekä yhtenäisestä takakappaleesta. Maton pehmusteena on vanha kaksinkerroin laitettu päiväpeitto. Ompelin maton yläreunaan lenksuja, joissa lelut ovat kiinni. Lelut voi irrottaa tarranauhakiinnityksen ansiosta ja koko maton leluineen voi pestä koneessa.

 

Joidenkin lelujen sisällä on kiliseviä kulkusia tai rapisevaa muovikäärettä servettipaketista. Kahdessa on hipelöitävänä mustaa purkaantumatonta nahkanarua ja toisessa puisia imeskeltäviä helmiä. Kaikkien lelujen sisällä on pehmusteena vanua.

 

 

 

Venyvän renkaan sisällä kulkusia, vanua ja kuminauha.

Sinisissä ulokkeissa rapisevaa kääremuovia.

Rapiseva auto.

Näpelöitäviä nahkanaruja.

 Liikkuvia hipelöitäviä helmiä ja sisällä kilisevä kulkunen.



Koristeviirejä samoista kankaista (paitsi mustavalkoinen rengaskangas).
 

 

Ompelin vauvalle myös valkean froteehaalarin sekä värikkäät pöksyt. Haalarin kangas on IvanaHelsingin kangasta, jonka kuvioinnista löytyy hauskoja yksityiskohtia.

 

Juhannuksen ompelupaja.

 





Vuodenajat matolla

Keväällä sain idean ommella vauvalle leikkimaton. Ensin ajattelin perinteistä tilkkutyötä, mutta sitten päädyin vähän toisenlaiseen ratkaisuun. Ideoita lenteli useistakin "kuvateemoista", mutta päädyin vuodenaikoihin. Haaveilin laittavani leikkimattoon myös jotain kilisevää, rapisevaa, tartuttavia ulokkeita ja muuta virikettä, mutta oikaisin siinä kohdassa. Lelut saavat hoitaa sen puolen.

Ostin kangaskaupasta suikaleita eri värisistä puuvillakankaista ja osa löytyi omista kangasvarastoista. Taustakankaana on "raameissakin" käytetty Marimekon vihreä Poukama-kangas, jonka muinoin alelaarista löysin. Uuden käyttötarkoituksen sai vanha punainen huopa, jonka ompelin pehmusteeksi kankaiden väliin. Ompelu sujui yllättävän joutuisasti lankojen tiheästä vaihtelusta huolimatta. Kerrankin sain tyhjennettyä useilla eri langoilla täytetyt puolat, kun alalangan värillä ei ollut väliä. Maton koko on 95 x 110 cm.