Ompelutehokkuutta parhaimmillaan

Monesti ommella surautan silloin kun siihen liikenee mukavasti (tai kotitöiden kustannuksella) aikaa. Välillä hämmennyn itsekin, että missä ihmeen välissä minä nämäkin mekot ompelin..? Monesti prosessi menee niin, että tänään piirrän kaavat, huomenna leikkaan kankaat ja jonain päivänä ompelen, vaikka sauman kerrallaan. Ja yhtäkkiä on valmista.

Mutta parasta on se, kun saa oikeasti aikaa ompeluun. Tämän viikon maanantaina isännän vielä ollessa viikon kestävällä äijäinreissulla Lapissa, hurautettiin lasten kanssa vartin ajomatka päiväkylään mummolaan. Minulla oli mukana kaavapaperirulla ja pino Ottobre-lehtiä. (Samalla reissulla piipahdin saman varustuksen kanssa kaverilla kaavanlainauksessa. Miten siellä hautausmaan kulmilla on ompelukset edistyneet..?)

Mummolavisiitin aikana piirsin kaavat omaan mekkoon, lasten huppariin, bodyyn, legginseihin ja takkiin! Tovi siihen meni ja sain alaselkäni järkyttävän kipeäksi ruokapöydän yllä kyyristelystä... Hurautettiin taas keskiviikkona mummolaan ja tällä kertaa mukana oli varusteet kahden yön reissuun. Vain lapsille siis!

Keskiviikon arvokkaan oman ajan törsäsin kangaskaapin siivoamiseen. Pingalen Facebook-sivua seuraavat saivatkin siitä jo maistiaiskuvan. Läväytin koko kaapin sisällön lattialle ja viikkasin kankaat yksitellen takaisin omiin pinoihinsa. Kangaskaapin siivoamista olen suunnitellut vaikka kuinka kauan, mutta aloittaminen on tuntunut niin kovin vastenmieliseltä. Jos on pieni tovi joutoaikaa, siivoanko kaapin vai ompelenko?! Nyt oli pitkä tovi joutoaikaa, joten tein molemmat!

Kaapissa on ollut järjestys myös vasemman kuvan aikaan, kuten huomaatte...! Eli trikoot omalla hyllyllä, joustamattomat omallaan, resorit ylähyllyllä jne. Mutta se säilömistyyli on ollut tunge ja äkkiä ovi kiinni. Repaleisia tilkkuja lahjoitan läheiseen päiväkotiin (jos ottavat vastaan) ja muutama epämääräinen kangas menee myyntiin. Iso kassillinen kestovaippaprojektiin tarkoitettuja kankaita pääsee myös kiertoon. Enää en vaippoja ompele, käytetään mitä on. Löysin myös yhdet kauan säilötyt Nanson vakosamettihousut, mutta niistä lisää ensi kerralla!

Mutta mitä kaikkea ehdinkään ommella muutamana vapaapäivänä? Toki tein kaikkea muutakin kuin istuin ompelukoneen ääressä (sohvalla ja autonratissa istumisen lisäksi..). Eiku en, en oikeastaan muuta tehnytkään. Kaupassa kävin. Ja lounastreffeillä isännän kanssa Itiksen Tallinnanaukion sushibuffassa. Nurmikon leikkaamista ja Palefacen keikalle lähtemistä harkitsin, mutta jätin molemmat väliin.

Yksi ilta ja vähän yötäkin meni kankaiden leikkaamiseen. Seuraavana päivänä pääsin aloittamaan saumurin ja ompelukoneen kanssa kuhertelun. Syntyi seuraavanlainen satsi. (Kummityttö-V silmät kiinni!)

Omalle tytölle huppumekko Siskot-kankaasta.
Kaavan pohjana on OB 1/15 -lehden
Crocodile-huppari, joka on jatkettu mekoksi.

 

 

Tyttärelle Tikrutin-kaavalla (OB 1/13, 86 cm) tehty huppari.
Vähän A-linjaisuutta haettu, pituutta ja taskut lisätty.
Kankaana Paapiin Hippu-luomujoustocollege
ja taskuissa sekä hupussa Paapiin Spotty-luomutrikoota.

 

Samalla Tikrutin-kaavalla ommeltu huppari omalle poikaselle. Lisänä taskut.
Tähtikuosisen joustocollegen ostopaikkaa en muista,
taskuissa ja hupussa on Paapiin Pilkku-luomutrikoota.

Kummityttö-V:lle Pupu Tupuna -tunika!

Paapiin Kaino-luomutrikoosta ommeltu body.
Kaavana OB 6/12 Kisuliini.

Tyttärelle Spotty-luomutrikoosta Ropina-kaavalla (OB 6/12) ommellut legginsit.
Takataskuilla ja vale-etutaskuilla haettu jeggings-fiilistä!

Tässäpä oli setti, jonka sain alusta loppuun asti valmiiksi lasten ollessa mummolassa parin yön verran. Näiden lisäksi sain valmiiksi sen pienen lisäprojektin, joka lähti kangaskaapista löytyneistä vakosamettihousuista... Muutama vaatekappale jäi vaiheeseen, mutta eilen illalla ompelin ja tänään viimeistelin vielä nämä valmiiksi!

Leggings-jegginsit Kvk:n jämäkästä trikoosta.
Väri on vahva lohenpunainen...
Harkitsin tovin kuvan laittamista blogiin.

 

Paapiin Sprinkles-luomutrikoosta tyttärelle legginsit.
Lahkeiden sivuissa kumilankarypytykset.

Pienten kangaspalojen hyödyntämistä tallaisella leikkauksella!
Poikaselle body Kisuliini-kaavalla.

Kisuliini-kaavalla ommeltu body Paapiin luomutrikoosta nimeltä Myyryn herukat. Ihana!!

Oli kyllä niiiiiin palkitsevaa ja tyydyttävää saada näin ihana satsi ommeltua parissa päivässä. Pienet vaatteet hurauttaa nopeasti, mutta se (tylsä) esivalmistelu vie paljon aikaa. Nyt on hakusessa kankaita omaan mekkoon. En vain osaa päättää minkä tyylisistä kankaista pidän tällä hetkellä. Löysin samalla Itis-keikalla Indiskasta omalle vartalolle aivan superkivan mekon ja nyt odotan tuokiota, jolloin pääsen piirtämään siitä kaavat! Nyt pitäisi vielä järjestää räjähtämään päässyt ompelupöytä...

Mekkotehtaan Riine ja Orelma

Pohjolan lämmintä ja aurinkoista kesää ajatellen ompelin kesäkuussa tyttärelle kaksi kesämekkoa. Molempien kaavat ovat ihanasta Mekkotehdas-kirjasta. Valitsin kirjan mekkovalikoimasta Riinen ja Orelman.

Kirjan mekoissa on vähän eri variaatioita jokaisista malleista, joten valitsin Riinestä B-mallin. Jätin mekosta tereet pois ja lisäsin pituutta etukaarrokkeeseen. Hihoihinkin laitoin vähän lisää korkeutta, joten niistä tuli aikamoiset siivet...! Mekon tummempi ja satiinimaisempi kangas löytyi omasta kangaskaapista ja olen tehnyt siitä aikoinaan itselleni juhlamekon. Vaaleampi puuvilla on löytö Eurokankaan palalaarista. Kaarrokkeessa on vuorina lohenpunaista puuvillaa.

Hellehatun ompelin samasta vaaleasta kankaasta. Hatun kaavaan on otettu mallia vanhasta hatusta, jonka ompelin vanhan hatun mallista...

Ompelemani Orelma-mekko on sekoitus A:ta ja B:tä. Toisesta mallista otin rypytetyt hihat ja toisesta taskut, päästä nykäsin vielä rimpsun helmaan ja niskasta jätin pois nappihalkion. Ohjeista poiketen ompelin mekon trikoosta puuvillan sijaan. Kivasti kuvioitu kangas on myöskin palalaarilöytö. Taskut on ommeltu Marimekon pallotrikoosta.

Ihanat hellemekot odottelevat jo aurinkoisia päiviä!

Toukokuun ompelukimara

Kaikenlaisia ompeluksia tulee aloitettua ja monesti ne jäävät kesken. Yleensä keskeyttäjät ovat alle metrin mittaisia henkilöitä. Ompeluhommia jatketaan silloin kuin ehditään, edes sauman tai kahden verran. Monesti yritän leikellä kerralla kappaleet useisiin vaatteisiin, joita voi sitten hetken koittaessa surauttaa. 

Yksi talonhankintaperusteista meillä kolmisen vuotta sitten olikin se, että minä saan ompeluhuoneen (ja mies autotallin). Ja sellaiset saimme. Ompelukone ja saumuri ovat valmiina käyttöön milloin vain! Ompelupöydällä lojuu monesti vaikka minkälaista kangaspalaa tai muokkaamista odottavia vaatteita. Ne muokattavat tuppaavat lojumaan huomattavasti pidempään...

Tytär-raukka alkoi aamuyöstä oksentamaan, joten meillä oli harvinainen sisäpäivä. Tytölle vati sohvalle ja telkkariin piirretyt. Poika terassille unille (kahteen kertaan) ja äiti saumurin ääreen. Kolme koneellista pyykkiäkin pyöri siinä ohessa. Tytön epäonni oli toistaiseksi minun onni: sain ommeltua ja viimeisteltyä monen monta pikkuvaatetta! Osa on tilaustöitä, osa omalle perheelle. Seuraa pitkä kuvasarja!

Bodyjen ompelua olen vältellyt viimeiseen asti, vaikka jokusen niitä olenkin tehnyt. Kurjuutta ovat aiheuttaneet nepparit, joiden kiinnittäminen on jotenkin aina mennyt pieleen sekä kanttaaminen. Oikeastaan ennen olen jotenkin jättänyt koko kanttaamisen väliin ja sitten ne ohueeseen trikooseen kiinnitetyt nepparit ovat repineet reikiä.. Huhh. Jos ennen olen tehnyt bodyja, nyt uskallan sanoa osaavani tehdä bodyja!

Bodyn kaavana Ottobre 1/12 Happy squirrel sekä pöksyissä Little rabbit muokattuna. 

Peruspöksyjä.

Legginsit rypytyksillä ja ilman.

Rusettipipoa, Nosh-lippapipoa tupsutta, ruttupipoa.

 Ottobre 3/15 Lionella-tunika. Ihana!

Mekot nukelle

Naapuritalon tyttö täytti tänään viisi vuotta. Emme saaneet kutsua varsinaisille syntymäpäiville, mutta rääppiäispöydässä olimme kahteen otteeseen. Ensin eilen sukulaisjuhlien jälkeen ja tänään kaverisynttäreiden jälkeen. Ompelin tytölle lahjaksi kaksi nukenmekkoa. Sain lainaan yhden nukenmekon, jonka malli käy monelle päivänsankarin nukelle.

Kaivelin tilkkulaatikkoa ja kaksi erisävyistä trikoomekkoa valmistui. Mekot ovat aika pikapikaa illanpäälle ommeltuja. Todella mukavia ja joutuisia olivat ommella. Ei vetoketjuja, ei huolitteluja, ei kaksoisommelta. Helmojen reunatkin jätin ihan raaoiksi. Rypytyksien kohdella hyppäsin sentään ompelukoneen ääreen. Toki ne kohdistukset helmojen ompelussa olisi voinut tehdä... Hihat olisivat voineet olla pidemmät, mutta en tajunnut ottaa huomioon nuken "kangasvartaloa". Lahjansaaja kiitti kauniisti ja nukkekin näyttää olevan iloinen.

 

Kietaisumekot nro 3 ja 4

Tämä postaus on antanut odottaa itseään jo piiiitkän tovin. Kietaisumekkoinnostuksissani ompelin aikoja sitten kahden aiemman kietsun kaveriksi vielä kaksi lisää! Kangasvalinnoissa kuvittelin jo jotain oppineeni, mutta ei... Keltainen ja pirtsakka Ananassiivut-trikoo on Eurokankaasta löytynyt heräteostos ja aivan liian liurua ja ohutta kietsukangasta minun makuuni.

Toivon löytäväni jostain sellaisen kietsukaavan, joka on tarpeeksi peittävä, ettei alle tarvitsisi laittaa toppia. Näiden alla ei toppia ole, mutta varsinkin keltaista saa oikoa ja kiskoa olo on todella epävarma ja epämukava. Vaikka kangas itsessään on supermukava ja ihana. Pilkkukangas on Marimekon trikoota ja aivan eri tavaraa keltaiseen verrattuna. Jämäkkää ja paksumpaa eikä niin venyvää.

Olen yrittänyt muokata tätä yhtä ja ainoaa käyttämääni kietsukaavaa (SK 1/2012) itselleni sopivaksi. Mutta suurin ongelma on ollut se, ettei etukappaleiden helmat mene samalla tasolla: helmojen etukulmat roikkuvat. Olen koittanut säätää myös kiinnitysnauhojen paikkaa ylemmäksi. Se peittävyys pitäisi saada myös kohdilleen... Tämä pilkullinen on ehkä paras tähän mennessä ja keltaista vähän välttelen.. Kotioloissa menee kyllä mainiosti!

Pahoittelen käytettyjen vaatteiden läjästä kahmaistuja silittämättömiä kietsuja ja kökköjä kuvausasentoja... Ja eikun uusia kaavoja metsästämään!

Mekko, paita ja pipot

Minulla olisi ommeltavana rakkaan ystävän häihin mekko itselleni. Häät ovat viikon päästä. Olen pyöritellyt ideoita päässäni. Sain aikaiseksi mennä kangaskauppaan ja jopa ostin kankaat ennen kuin minulla oli edes valmis ajatus saatika kaavat mekosta! Nyt odotellaan, että pitsi ja vuorikangas tekeytyvät mekoksi.

Haastavampien ompelutöiden ahdistellessa minua on huomattavasti helpompi tarttua tuttuihin ja helppoihin ompeluksiin. Niinpä mekkopitsin kurkistellessa kassistaan ommella hurautin kolme pipoa, mekon sekä paidan. Tuttua ja turvallista trikoo-saumuri-meininkiä.

Mekko ja pipot ovat Inkalle, ystävän yksivuotiaalle tyttärelle lahjoitin samanlaisen pinkin yksisarvispipon. Norsupaita on tilaustyö ystävän puolitoistavuotialle pojalle.