Mehevän messevä raparperipiirakka

Naapurin rouva kysyi haluaisinko heidän pihaltaan raparperia, jota riittää jakoon yllinkyllin. No toki! Sainkin muutaman superpaksun ja metrin pituisen raparperinvarren kannettuina kotiovelle. Päätin tehdä (mahdollisesti elämäni ensimmäisen?) raparperipiirakan juhannusherkuksi. Etsin netistä sellaista reseptiä, johon tulisi paljon jotain märkää, koska en kovin pidä kuivista tortuista. Löysin mainion resetin Maku.fi-sivulta ja tästä tortusta tuli ihanan messevä ja kostea! Nopea ja helppo valmistaa ja superherkullinen!

Raparperipiirakka (pellillinen)

Muruseos

• 250 g voita
• 8 dl vehnäjauhoja
• 3 dl sokeria
• 2 tl leivinjauhetta
• 2 tl ruokasoodaa
• 2 tl vaniljasokeria

Pohjataikina

• 2 dl piimää
• 1 kananmuna

Täyte

• 10 dl raparperia paloiteltuna
• 200 g kermaviiliä
• 250 g maitorahkaa
• 2 dl sokeria
• 2 kananmunaa
• 3 tl vaniljasokeria
   
   
  Sulata voi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää voisula. Nypi murumaiseksi. Siirrä muruseoksesta 1/4 toiseen kulhoon. Lisää suurempaan muruseosmassaan piimä ja muna. Sekoita taikinaksi. Levitä taikina leivinpaperilla peitetylle uunipellille. Ripottele pohjataikinan päälle paloitellut raparperit.
   
  Sekoita loput täytteen ainekset keskenään. Kaada seos raparperinpalojen päälle. Ripottele pinnalle loppu muruseos. Paista piirakkaa 175-asteisessa uunissa noin 35-40 minuuttia.
   
  Meillä juhannuspiirakka nautittiin vaniljajäätelön kanssa ja juhannuspäivänä kermavaahdon kera.
  
  

  

  
  
  
   
   
   

Inkan päivän haravointitalkoot

Syksy pudottelee lehtiä puista hurjaan tahtiin. Pihamme on jatkuvasti enemmän tai vähemmän lehtien peitossa. Hauskinta tässä on se, että omalla tontillamme ei ole kuin pari lehtipuuta eli haravoimme naapurin lehtiä. Mikäs siinä, mukavaa puuhaa haravointi on, mutta mihin niitä lehtiä oikein laittaisi..? Takaisin naapurin puolelle?

 

Isovanhemmat muistelivat viikko sitten, että Inkan nimipäivä lähestyy. Sovimme nimipäiväkahvit lauantaille. Raivatessani kuunliljoja jonain arkipäivänä keksin, että käytän tilaisuuden hyväksemme ja järjestänkin pienimuotoiset pihatalkoot! Inkan nimipäivän koittaessa jokaiselle isovanhemmalle löytyi harava. Toki joku sai vuorollaan (kunnia)tehtävän viihdyttää Inkaa.

Piha saatiin paraatipuolelta haravoitua ja se näytti taas ihanan vihreältä. Tänään vilkaistessani pihaa se oli jälleen keltapilkullinen... Hullunhommaahan se on haravoida samalla, kun puista putoaa lehtiä samaan tahtiin. Talkoiden pointtina olikin hengailla porukalla raittiissa syysilmassa ja vähän ulkoiluttaa vanhuksia. Ja toinen tärkeä pointti oli tietenkin ne talkookahvit...

Melkein unohtui! Nimipäiväkahvithan ne olivat! Inka vietti siis toista nimipäiväänsä eilen. Tarjolle leivoin yllätysyllätys kahta suolaista piirakkaa sekä mutakakkua. Jauhottomasta mutakakusta kirjoittelin jo aikaisemmin, joten sen ohje löytyy täältä. Suolaisten piirakoiden pohja oli tällä kertaa hieman sovellettu, koska halusin kokeilla gluteenittoman ruokavaliokokeiluni myötä kaappiin hankittuja kummallisuuksia.

Harmikseni en kirjoittanut ylös kuinka paljon mitäkin ainesosaa taikinaan laitoin, mutta lupaan tehdä piirakan ensi kerralla kynän ja paperin kanssa. Pohjasta tuli mielestäni nimittäin oikein maukas, joskin hieman mureneva. Ensimmäistä kertaa laitoin piirakkapohjataikinaan psylliumia, perunakuitua sekä pellavansiemenrouhetta. Pelkästä valkoisesta (gluteenittomasta) jauhoseoksesta tulee niin ankea ja valkoinen pohja, joten tässä oli enemmän rouheutta.

Toisessa piirakassa täytteenä oli kinkkusuikaleita, miniluumutomaattia, parsakaalia, paprikaa, oliiveja ja mausteita sekä päällä seos, jos oli munaa, kermaviiliä, ruokakermaa ja juustoraastetta. Toisessa piiraassa oli suppilovahveroita, sipulia sekä vihreitä papuja sekä sama munaseos päällä.

 

Päivänsankari oli juhlamielellä koko päivän ja saadut lahjat ilahduttivat sekä vanhempia että sankaria. Pieni nuha oli tosin vaivannut pientä jo muutaman päivän ja iltaa kohden se äityi kovaksi kuumeeksi. Tyttö oli kuuma kuin mikä ja siskoni hyvällä ohjeistuksella otettiin vaatetta vähän vähemmälle. Illemmalla annoimme Inkalle kuumetta alentavaa särkylääkettä. Nestemäisenä ja mansikkaisen makeana se upposi pikku herkkusuulle hyvin.

Inka nukkui putkeen melkein 14 tuntia. Välissä vaihdoin pinnasängyssään pötköttelevälle pienelle sairastajalle kyllä kuivan vaipan ja annoin lisää maitoa. Ja uni vaan jatkui. Tänään virtaa on riittänyt, vaikka kuume nousi taas iltaa kohden. Toivottavasti huomenna on taas parempi päivä. Harmiksemme joudumme jättämään kivan muskarin väliin, mutta tärkeämpää on, että toinen tervehtyy kunnolla.

Tämä taitaa olla Inkan ensimmäinen kunnon sairastuminen. Likka on parin päivän aikana kuolannut hämmästyttävän paljon, joten kokematonkin voisi veikata hampaiden puhkeamista. Jos kyse on hampaista, toivottavasti niitä poski- ja kulmahampaita tulisi rytinällä monta. Kaikki aiemmat hampaat ovat tainneet tulla ihan vaivihkaa ilman mitään (huomattuja) ongelmia tai ilmoituksia.

Kiitos talkoolaisille ja myöhemmin tulleille juhlijoille! Ensi vuonna uudet talkoot pystyyn! (Ja sitä ennen viikon päästä?)

Lauantain herkut

Minulla on joku kieroutunut fiksaatio tuorejuustokakkuihin ja suolaisiin piirakoihin. Juustokakut eivät ole niin makeita ja ne on superhelppo tehdä. En ole makeiden kermavaahtotäytekakkujen tai leivosten ystävä, mutta  pirteät juustokakut ovat yllättäneet minut herkullisuudellaan täysin. Suolaiset piirakat ovat yksinkertaisesti ihanan suolaisia! Molempia tein tänään, kun tuli harvinaisempia vieraita kylään. Terveisiä Jyväskylään! Olen tehnyt aikaisemmin monta kirpeää limejuustokakkua, mutta tällä kertaa kokeilin mangokakkua. Juusto-osiossa on mangotuorejuustoa ja kiilteen seassa tuoreen mangon palasia. Jos joku haluaa ohjeen niin sellainenkin löytyy (puoliksi mun päässä, heh).

Suolainen piirakka kätki tällä kertaa sisäänsä kinkkua, sipulia, kirsikkatomaatteja, fetaa ja oliiveja. Tästäkin ohje löytyy, jos vesi herahti kielelle. Kun vieraita oli tulossa suht monta, ajattelin tehdä piirakkaa pellillisen, koska pyöreä piirakkavuoka tuskin olisi riittänyt. Pellillinen meni parempiin suihin alta aikayksikön.

Saimme Jyväskylän perheystäviltä tuliaisiksi lakkahilloa. Lakat ovat yksiä maailman herkullisimpia marjoja! Ihanaa, saamme laitettua herkullista lakkahilloa vaikka mihin, muun muassa rahkan tai maustamattoman jogurtin joukkoon, lettujen tai pannarin päälle tai vaikka jäätelön kaveriksi! Ai että!

Ystävälle piirakkaa

Ensimmäisen vauvakuukauden aikana kylässä käyneet ystävät ja perheenjäsenet ovat välillä joutuneet/saaneet turvautua joko omiin herkkutuomisiinsa tai sitten valmiisiin pakastepulliin. Joskus on tainnut joku jäädä ilman mitään suuhunpantavaa. Ja sekös harmittaa Pingalea, jonka luota ei nälkäisenä lähdetä! Vähitellen olen osannut suunnitella arkemme niin, että kaupassakin käydään... Joko käymme koko porukalla isommin kaupassa, tytön kanssa lähikaupassa tai minä piipahdan itsekseni. Isäntä vähän harvemmin...

Sunnuntaina kylässä käyneelle ystävättärelle pyöräytin suolaisen piirakan. Normaalisti tekisin pohjan itse, mutta nyt oikaisin ja käytin valmista pakastepiirakkapohjaa. Täytteeksi paistoin sipulia, kesäkurpitsaa ja kinkkusuikaleita mausteilla höystettynä. Kermaviilin sekaan laitoin kaksi kananmunaa ja taas mausteita. Täytteeseen olisi ehdottomasti kuulunut myös paprika, mutta kunnioitin ystäväni makumieltymyksiä jättämällä sen pois. Päälle vielä oman parvekkeen tomaatteja sekä juustoraastetta. Suunnittelin piirakkaan myös oliiveja, mutta unohdin laittaa ne!

Ruokakaappien tyhjennystä

Tiedättekö sen tunteen, kun ei jaksaisi mennä kauppaan, mutta kylään tulevalle ystävättärelle olisi kiva tarjota jotain suuhunpantavaa? Eteen tulee haaste etsiä keittiön kaapeista tarvikkeita leipomuksiin. Tänään oli juuri tämä tilanne ja ajattelin "päästä helpommalla" keksimällä tarjottavaa olemassa olevista tarvikkeista. Parvekepuutarhan sadosta ei ollut apua... Pakastimesta löytyi viime syksyn suppilovahveroita, jääkaapista porkkanaa, ruokakermaa, munia, Oltermannin jämä ja kuivakaapista sipulia. Sienipiirakka! Onneksi löytyi myös ainekset piirakkapohjan tekoon.

Lonkalta tein taikinan margariinista, vehnäjauhosta, ruisjauhosta, suolasta ja vedestä. Paistoin piirakkapohjaa uunissa jonkun aikaa. Paistoin pannulla sienet, raastetut porkkanat ja pilkotut sipulit ja maustoin setin musta- ja valkopippurilla ja suolalla. Sekoitin keskenään kaksi munaa, ruokakerman, suolaa ja grillausmaustetta. Sienisetti piirakkapohjan päälle, sen päälle munakerma ja päällimmäiseksi juustoraaste. Oltermanni ei taida olla ihan paras piirakkajuusto, mutta meni paremman puutteessa. Paistoin piirakan kakskaksviidessä jonkun aikaa.

Nälkä ja suurielkeisesti mahassa liikkuva vauva nostivat Pingalen ylös aikaisin. Isäntä kävi kesken uniensa keittiössä ja ihmetteli miksi minulla on sienipussi esillä. Ilmoitin tekeväni sienipiirakkaa. Hämmennys oli suuri:  "Kahdeksalta aamulla?!" Piirakka ehti jäähtyä ennen tarjoilua, mutta mikron kautta käytettynä oli taas herkullista!