Keittiön käsipyyhkeet

Juhlimme taannoin ystäväni syntymäpäiviä. Ompelin hänelle lahjaksi kaksi keittiöpyyhettä, jotka ripustetaan kätevästi kaapinoven kahvaan. Neliöompeleen takaa löytyy tarranauhaa. Vaikka nämä ovat mielestäni käteviä, niitä ei jostain syystä löydy omasta keittiöstä! Täytyypä laittaa ompelulistalle.

Samassa froteehuumassa keksin ommella keittiöpyyhkeen myös pikkukokkien keittiöihin. Kyseisen päivänsankarin ihanalla tyttärellä on Ikean leikkikeittiö ja samanlainen löytyy meidänkin tyttäreltä! Leikkikeittiössä on toki myös pesuallas, joten täytyyhän sen läheisyydessä olla oma pieni käsipyyhkeensä, johon voi kuivata kädet. Tyttären pikkuisen käsipyyhkeen ripustusosa on samaa kangasta kuin verhot ja ystävän tytär sai pinkkiä sydänkangasta.

Tukkapyyhe

Sinä pitkähiuksinen! Inhottaako sinuakin suihkunjälkeiset märät ja valuvat hiukset? Kyllästyttääkö sinuakin pestyihin ja märkiin hiuksiin kiedottu iso ja paksu kylpypyyhe? Pyyhe, joka ei pysy päässä jalkoja rasvatessa vaan aukeaa ja humpsahtaa lattialle? Ratkaisu tähän on tukkapyyhe! Mainio keksintö, jonka olen aikoinaan naapurin Irmalta pöllinyt.

Pieni ja froteinen pyyhe mahtuu kätevästi mukaan treenikassiin, uimakassiin, saunakamoihin, mökille saunan naulaan ja etenkin kodin kylppäriin. Ja on niin kätevä arjen apu!

Ja päähän se puetaan näin. Tai siis minä puen, jotkut laittavat "kupin" otsalle ja hännän töröttämään ylöspäin.

 

Edit. 9.4.2015

Lukijan pyynnöstä mittoja tukkapyyhkeeseen! Korkeus siis 66 cm ja leveys leveimmästä kohdasta mitattuna 26 cm. Loput muodot fiilispohjalta.. Kuvassa juuri märistä hiuksista lattialle nakattu pyyhe!

Huppupyyhe isoilla korvilla

Ystäväni poika täytti eilen kokonaisen vuoden. Olin kysäissyt pojan esittämiä lahjatoiveita ja äiti tiesi kertoa, että pyyhevarastoa voisi kartuttaa. Toive koski tarkemmin ison pojan viittamallista huppupyyhettä. Pingale kipaisi oitis Eurokankaaseen. Jonkun hauskan tvistin halusin pyyhkeeseen. Edelliseen huppupyyhkeeseen ompelin veturikuvion ja tähän keksin ommella korvat!

Pyyhe koostuu kaksinkerroin taitetusta varsinaisesta pyyheosasta, hupusta ja korvista. Pyyhkeen taitteeseen leikkasin pääntien (lopullisessa versiossa aukko on isompi kuin ao. kuvassa). Korvat on ommeltu kaksinkertaisista, yhteenommelluista ja käännetyistä kolmioista. Ompelin ensin hupun osat yhteen ja sitten korvat. Mallailin korvia peilin edessä nuppineulojen kanssa ja päädyin ompelemaan ne kaarevasti kiinni huppuun. Pelkäsin, että korvat lerpsahtaisivat eteen tai taakse, mutta hauskasti ne töröttävät pystyssä!

Huolittelin pyyhkeen alareunat ja vapaaksi jäävän pääntien pätkän ensin saumurilla ja sitten taitoin ompelukoneella ommellen. Ompelin valmiin hupun kiinni pääntiehen saumurilla. Pyyhe on mielestäni hilpeä ja sopii mainiosti vekkulille pojalle!



Korvat kiinni huppuun.

"Äitii... pipo!"

Lahja sankarin yllä.

Onnea yksivuotiaalle!

Sammutuspeitteen nätimpi versio

Aikaisemmassa postauksessa esittelin eräille lapsukaisille ompelemiani vaatteita, lähinnä housuja. Nyt vuoron saavat aikuisten lahjat. Isäntäkin sanoi ompeluksiani seuraten, että "Kätevää kun tekee kaikille saman niin ei tarvitse keksiä jokaiselle erikseen.." Totta! Ja vielä kätevämpää on tarkistaa täältä blogista, että mitäs sitä viime jouluna antoikaan...

 

Housuista kahdet tulivat jo bumerangin lailla takaisin. Vyötärön resori oli sittenkin liian iso, joten sakset esille ja saumuri surraamaan. Kolmevuotias poika ei näyttänyt paljoa pöksyistä piittaavan, mutta pojan äitiä ne ainakin näytti miellyttävän. Kypärämyssykin näytti olevan sopiva, hienoa!

 

Aikuisille ompelin tänä vuonna sammutuspeitteen suojia. Vai suojan suojia? Sammutuspeitot ovat niin rumia punaisine ja tekstillisine päällisineen, että keksin ommella niille uuden päällisen. En todellakaan keksinyt päällistä itse vaan bongasin sellaisen jokunen vuosi sitten ystäväni ompelemana. Jo silloin heräsi ajatus niiden tekemisestä lahjoiksi, mutta jonnekin muiden ajatusten syövereihin se sitten jäi pitkäksi aikaa.

 

Joulun alla lähetin lähipiirille tekstiviestikyselyitä sammutuspeitteen omistamisesta. Sain vastaukseksi myöntäviä vastauksia, kuvia sekä tarkkoja tuotetietoja. Kaikilla onneksi sellainen oli! Yhden sammutuspeitteen ostin mökkeilykäyttöön. Haastavaksi sammutuspeiton suojien ompelusta teki se, että peittoja on montaa eri merkkiä, mallia ja kokoa. Muutamia peittoja vaklasin kyläilykäynneillä (salaa?) ja koitin painaa mieleeni erityispiirteitä.

 

Viime joulun lahjapostauksen avulla muistelin millaisia kankaita olen käyttänyt vuosi sitten. Kaappeja kaivelemalla löytyi samoja kankaita, joten päätin jatkaa samaa sarjaa. Kaikille tiedoksi, ne kankaat on nyt käytetty loppuun..! Yhteen pakettiin tein toivomuksesta myös roskapussipussin pienille (hedelmä)pusseille ja käsipyyhkeen keittiöön.

 



Sammutuspeitteen suojia. Reunimmaisissa sammutuspeite sisällä.

 

Isoäidin virkkaamaa pitsiä.

 

Oman kodin seinällä.

 

Huppupyyhe kolmevuotiaalle

Ihana siskonpoikani täyttää huomenna kolme vuotta ja juhlimme häntä jo tänään! Pikkulinnut lauloivat hänen rakastavan yhtä ja ainoaa huppupyyhettään. Jos pikkumieheltä kysytään, se kaivetaan vaikka likapyykkikorista, jotta sen saa suihkun jälkeen ylle! Otin haasteen vastaan ja yritin kovasti saada aikaiseksi rakkaalle huppupyyhkeelle kilpailijan.

 

Kyselin siskoltani pitääkö poika jostain tietyistä hahmoista, eläimistä tai teemoista. Kuulemma junat ovat muiden muassa hitti tällä hetkellä. Tämänpäiväisissä juhlissaankin päivänsankari rakensi puisia junaratoja ja ajeli junilla innoissaan. Paketin avattuaan sankari totesi innoissaan: "Pyyhe! JUNA!"

 

Lahjanantajana olin toki mielissään, että sankari tunnisti surkealla piirrustustaidolla hahmotellun junafiguurin. Sankari ei valitettavasti juhlinnaltaan joutanut vetämään pyyhettä päälleen, mutta toivon, että se on sopiva. Hyviä suihku- ja pyyhehetkiä!

 

Onnittelut vielä!

 

Unohdin ottaa mittoja valmiista pyyhkeestä, mutta leveys oli pakasta vedetty eli sama kuin kapeassa kangaspakassa. Ainoat saumat ovat hupussa eli hartioille tulee vain kankaan taite. Huppupala on suorakaiteen muotoinen ja vain takaraivolla on sauma. Hupun etureunassa käytin hyväkseni froteekankaan valmiiksi huoliteltua reunaa, samoin kuin pyyhkeen sivuissa. Alareunat huolittelin saumurilla ja käänsin ompelukoneella ommellen, samoin pääntien etureunan. Harteilla olevaan taitteeseen leikkasin ohuen aukon ja senkin pituus jäi valitettavasti mittaamatta. (Jos jotakuta kiinnostaa, saan mitat toki hankittua!)

 

Olen tainnut monta muutakin kertaa luvata, että opettelen harsimisen jalon taidon. Se olisi ollut paikallaan tässäkin työssä, koska nupittamisesta ei selvästi ollut apua. Veturi jäi vähän pussille, savupiiput menivät vinoon samoin kuin tuo aisa, jolla veturi liitettäisiin junanvaunuun... Veturi on siis ommeltu pyyhkeeseen tiheällä siksakilla. Toivottavasti nämä pienet detaljit eivät haittaa lahjansaajaa ja veturi asettuu aloilleen pesuissa.

 

Sankarin serkkutyttö Inka pääsi pyyhemalliksi, mutta toivottavasti pyyhe on sopivampi hänelle, jolle se on tehty.

 

EDIT!
Postauksen julkaistuani siskoni lähetti kuvia sankarista viitta yllään! Suihkunraikas ja tyytyväisen oloinen kaveri!

 

Pyyhkeitä lahjaksi

Ompelin vuosia täyttävälle ystävättärelle pari pyyhettä syntymäpäivänsä kunniaksi. Malli on sama mikä edellisissäkin keittiöpyyhkeissä. Frotee on kierrätetty vanhoista kylpypyyhkeistä, joista loput on tarkoitus käyttää kestovaippojen imuihin. Keltainen kangas on muistaakseni Marimekkoa. Tilkut löytyivät kangasvarastoistani, mutta en saa millään mieleeni kankaan nimeä. En löytänyt kuosia edes netin kuvavalikoimasta, joten alan kohta epäillä onko se edes Marimekkoa. Tunnistaako joku kuosin?

 

Onnea torstaisen merkkipäiväsi johdosta, muru. Toivottavasti voit hyvin!

 

 

 

 

Ompeluksia lahjoiksi

Lupasin palata ompelemiini joululahjoihin myöhemmin ja tässä pieni esittely. Pukinkonttiin päätyi settejä, joihon kuului kaksi keittiöpyyhettä, roskapussipussi sekä leivinliina(/pöytäliina). Pussipussi on siis pitkä putki, jonka molemmissa suissa on kuminauhakiristys. Tyhjän muovipussin saa laitettua ylhäältä sisään ja otettua alhaalta ulos. Näin pussit myös kiertävät. Samalla tyylillä voi tehdä säilytyspussin myös pumpulille, jos muovinen pussi ei sovi kylpyhuoneen sisustukseen.



 

Neliöompeleen alla on tarranauhaa.

 

 

 

Tyttären kaksivuotiaalle serkkupojalle ompelin velourisen haalarin. Sain mitat puhelimitse ja kaavan piirsin aikalailla vapaalla kädellä. Haalari taisi muuten olla sopiva, mutta olkaimet tulivat liian kauas toisistaan eli henkselit roikkuvat käsivarsilla. Sisko lupasi fiksata asian muutamalla tikillä, vaikka Pingalen tuotteissa on ikuinen fiksaustakuu!