Pingale osallistuu: Roosa nauha -huutokauppa (1/2)

Perjantaina 9.10. vietetään Roosa nauha -päivää. Päivän tarkoituksena on kampanjoida syöpätietouden puolesta ja kerätä varoja syöpätutkimukseen. Roosa nauha on rintasyövän vastaisen taistelun symboli, kerrotaan keräyksen nettisivuilla. Kampanja keskittyy keräämään varoja juuri rintasyövän vastaiseen työhön.

Facebookissa aktiivisesti toimiva ompeluryhmämme Saumanvara osallistuu Roosa nauha -päivään järjestämällä huutokaupan! Ryhmän ompelijattaret ovat ommelleet huutokaupattavaksi erilaisia uniikkeja tuotteita. Kaupattavana on muun muassa upeita vaatteita kaiken ikäisille, ihania vauvojen leluja ja tarvikkeita, hienoja asusteita... Käyhän tutustumassa!

Huutokauppa tapahtuu Facebookissa perjantaina 9.10. kello 10-22 välisenä aikana. Osoite Saumanvaran sydämestä -huutokaupparyhmään löytyy tästä linkistä. Osallistuaksesi huutajaksi sinun täytyy kuulua ryhmään. Huutokaupan koko potti menee Roosa nauha -keräykseen! Ompelija lähettää tuotteensa kyseisen huudon voittajalle ja maksaa myös postikulut. Huutokaupan tarkemmat tiedot ja säännöt löytyy ryhmän tiedoista, luethan ne huolella!

Itse osallistun huutokauppaan kahdella lasten vaatteella. Ompelin vihreän fillarihupparin ja raidallisen peplum-mallisen mekon. Huppari on ommeltu joustocollegesta ja sen huppu on vuoritettu harmaalla trikoolla. Hihansuihin ompelin harmaat resorit. Huppari on kokoa 80 ja kaava on Crocodile (Ottobre 1/15).

Raidallinen peplum-mallinen mekko on ommeltu Marimekon raitatrikoosta. Mekko on kokoa 122 ja kaava Peplum (Ottobre 1/15). 

 

Nyt on mainio mahdollisuus tutustua taitavien ompelijoiden tuotteisiin ja huutaa itselleen käsintehtyjä ompeluksia. Jokaisen tuotteen lähtöhinta on viisi euroa ja vähimmäiskorotus on yksi euro. Kuinka paljon sinä olisit valmis maksamaan kotimaassa ommellusta uniikista vaatteesta? Samalla voi osallistua keräykseen hyvän asian puolesta. Muista tutkia rintasi, vaikka heti!

Ehtisiköhän sitä ommella vielä jotain lisää... Mitä (lapsesi) vaatekaappi kaipaisi?

Ompelutehokkuutta parhaimmillaan

Monesti ommella surautan silloin kun siihen liikenee mukavasti (tai kotitöiden kustannuksella) aikaa. Välillä hämmennyn itsekin, että missä ihmeen välissä minä nämäkin mekot ompelin..? Monesti prosessi menee niin, että tänään piirrän kaavat, huomenna leikkaan kankaat ja jonain päivänä ompelen, vaikka sauman kerrallaan. Ja yhtäkkiä on valmista.

Mutta parasta on se, kun saa oikeasti aikaa ompeluun. Tämän viikon maanantaina isännän vielä ollessa viikon kestävällä äijäinreissulla Lapissa, hurautettiin lasten kanssa vartin ajomatka päiväkylään mummolaan. Minulla oli mukana kaavapaperirulla ja pino Ottobre-lehtiä. (Samalla reissulla piipahdin saman varustuksen kanssa kaverilla kaavanlainauksessa. Miten siellä hautausmaan kulmilla on ompelukset edistyneet..?)

Mummolavisiitin aikana piirsin kaavat omaan mekkoon, lasten huppariin, bodyyn, legginseihin ja takkiin! Tovi siihen meni ja sain alaselkäni järkyttävän kipeäksi ruokapöydän yllä kyyristelystä... Hurautettiin taas keskiviikkona mummolaan ja tällä kertaa mukana oli varusteet kahden yön reissuun. Vain lapsille siis!

Keskiviikon arvokkaan oman ajan törsäsin kangaskaapin siivoamiseen. Pingalen Facebook-sivua seuraavat saivatkin siitä jo maistiaiskuvan. Läväytin koko kaapin sisällön lattialle ja viikkasin kankaat yksitellen takaisin omiin pinoihinsa. Kangaskaapin siivoamista olen suunnitellut vaikka kuinka kauan, mutta aloittaminen on tuntunut niin kovin vastenmieliseltä. Jos on pieni tovi joutoaikaa, siivoanko kaapin vai ompelenko?! Nyt oli pitkä tovi joutoaikaa, joten tein molemmat!

Kaapissa on ollut järjestys myös vasemman kuvan aikaan, kuten huomaatte...! Eli trikoot omalla hyllyllä, joustamattomat omallaan, resorit ylähyllyllä jne. Mutta se säilömistyyli on ollut tunge ja äkkiä ovi kiinni. Repaleisia tilkkuja lahjoitan läheiseen päiväkotiin (jos ottavat vastaan) ja muutama epämääräinen kangas menee myyntiin. Iso kassillinen kestovaippaprojektiin tarkoitettuja kankaita pääsee myös kiertoon. Enää en vaippoja ompele, käytetään mitä on. Löysin myös yhdet kauan säilötyt Nanson vakosamettihousut, mutta niistä lisää ensi kerralla!

Mutta mitä kaikkea ehdinkään ommella muutamana vapaapäivänä? Toki tein kaikkea muutakin kuin istuin ompelukoneen ääressä (sohvalla ja autonratissa istumisen lisäksi..). Eiku en, en oikeastaan muuta tehnytkään. Kaupassa kävin. Ja lounastreffeillä isännän kanssa Itiksen Tallinnanaukion sushibuffassa. Nurmikon leikkaamista ja Palefacen keikalle lähtemistä harkitsin, mutta jätin molemmat väliin.

Yksi ilta ja vähän yötäkin meni kankaiden leikkaamiseen. Seuraavana päivänä pääsin aloittamaan saumurin ja ompelukoneen kanssa kuhertelun. Syntyi seuraavanlainen satsi. (Kummityttö-V silmät kiinni!)

Omalle tytölle huppumekko Siskot-kankaasta.
Kaavan pohjana on OB 1/15 -lehden
Crocodile-huppari, joka on jatkettu mekoksi.

 

 

Tyttärelle Tikrutin-kaavalla (OB 1/13, 86 cm) tehty huppari.
Vähän A-linjaisuutta haettu, pituutta ja taskut lisätty.
Kankaana Paapiin Hippu-luomujoustocollege
ja taskuissa sekä hupussa Paapiin Spotty-luomutrikoota.

 

Samalla Tikrutin-kaavalla ommeltu huppari omalle poikaselle. Lisänä taskut.
Tähtikuosisen joustocollegen ostopaikkaa en muista,
taskuissa ja hupussa on Paapiin Pilkku-luomutrikoota.

Kummityttö-V:lle Pupu Tupuna -tunika!

Paapiin Kaino-luomutrikoosta ommeltu body.
Kaavana OB 6/12 Kisuliini.

Tyttärelle Spotty-luomutrikoosta Ropina-kaavalla (OB 6/12) ommellut legginsit.
Takataskuilla ja vale-etutaskuilla haettu jeggings-fiilistä!

Tässäpä oli setti, jonka sain alusta loppuun asti valmiiksi lasten ollessa mummolassa parin yön verran. Näiden lisäksi sain valmiiksi sen pienen lisäprojektin, joka lähti kangaskaapista löytyneistä vakosamettihousuista... Muutama vaatekappale jäi vaiheeseen, mutta eilen illalla ompelin ja tänään viimeistelin vielä nämä valmiiksi!

Leggings-jegginsit Kvk:n jämäkästä trikoosta.
Väri on vahva lohenpunainen...
Harkitsin tovin kuvan laittamista blogiin.

 

Paapiin Sprinkles-luomutrikoosta tyttärelle legginsit.
Lahkeiden sivuissa kumilankarypytykset.

Pienten kangaspalojen hyödyntämistä tallaisella leikkauksella!
Poikaselle body Kisuliini-kaavalla.

Kisuliini-kaavalla ommeltu body Paapiin luomutrikoosta nimeltä Myyryn herukat. Ihana!!

Oli kyllä niiiiiin palkitsevaa ja tyydyttävää saada näin ihana satsi ommeltua parissa päivässä. Pienet vaatteet hurauttaa nopeasti, mutta se (tylsä) esivalmistelu vie paljon aikaa. Nyt on hakusessa kankaita omaan mekkoon. En vain osaa päättää minkä tyylisistä kankaista pidän tällä hetkellä. Löysin samalla Itis-keikalla Indiskasta omalle vartalolle aivan superkivan mekon ja nyt odotan tuokiota, jolloin pääsen piirtämään siitä kaavat! Nyt pitäisi vielä järjestää räjähtämään päässyt ompelupöytä...

Pojalle huppari ja äidille mekko

Siivosin taannoin komeroita ja purkasin viimeisen muuttolaatikon (kyllä, muutosta yli kaksi vuotta aikaa..). Laatikosta löytyi kolme ystävältä saatua Ottobre-lehteä, jotka olin sinne heittänyt odottamaan tutustumista. Silloin yli kaksi vuotta sitten. Sama ystävä antoi minulle pari viikkoa sitten myös uusimman Ottobre-lehden ja muistin taas ne kolme aiempaa. Niihin oli siis tutustuttava!

Tähän asti olen ommellut lasten vaatteet enimmäkseen ottamalla mallia vanhoista vaatteista. Olen ajatellut kaavojen olevan niin hankalia ja aikaavieviä. Selatessani edellä mainittuja lehtiä huomasin ajattelevani: "Ton mä teen, oh, ihana, toiki pitää tehdä. Joo, totakin kokeilen!" Tänään tartuin tuumasta toimeen ja piirsin kaavat Ottobre 1/15-lehden Crocodile-hupparista. (Mallista tietämättömille tiedoksi, että kyseessä on nimensä mukaisesti krokotiilihuppari, mutta itse tein erikuvioisella kankailla.) Jemmassa oli toiselta ystävältä saatu jättirulla kaavapaperia, joka helpotti kaavojen piirtämistä huomattavasti.

Muokkasin kaavaa sen verran, että tein hihat vain yhdestä kappaleesta enkä erikseen etu- ja takakappaleesta. Hupun reunaan ompelin resorin. Hupparin etu- ja takakappaleet sekä huppu ovat Pappatunturi-nimistä luomujoustocollegea (Verson Puoti), hihat ovat samaa materaalia nimeltään Verkossa (Pehemiä) ja hupun vuori on mustaa tähtitrikoota. Hihoissa ja hupussa on mustaa resoria.

Mietin, että tällä hetkellä kokoa 68 käyttävä poikanen pukisi tämän 80 sentin kaavoilla tehdyn hupparin keväällä ja viimeistään syksyllä yllensä. Mutta mahtuihan se mukavasti myös 89-senttisen siskon päälle!

Olen saanut aikaiseksi myös mekon itselleni! Tällä kertaa mekosta ei löydy vetoketjuja eikä luukkuja. Kangas on täyttä viskoosia ja oikein mukava! Edellistä puuvillaista mekkoa pitää aina tarkistella, että onko se vaikka lattialta noustessa hilautunut pepun päälle, mutta tämä liuruisempi viskoosi laskeutuu kivemmin ja on sikäli huolettomampi. Eikä taida rypistyäkään! Tähän on otettu mallia perinteisesti vanhasta tunikasta. Kangas on  Eurokankaasta, nimeltään Beans ja halpaa kuin makkara (5,90€/m)!

 

Pipoja ja fillarihuppari

Muutaman viimeisen viikon aikana saumuri ja ompelukone ovat olleet jostain syystä aika vähällä käytöllä. Ennen vauvan syntymää hurautin parille pienelle päivänsankarikaverille syntymäpäivälahjoiksi pari pipoa. Pari muuta pipoa hurautin äskettäin. Nopeaa ja näppärää. Kahden alimman kuvan tähtipipot ovat samasta kankaasta! (..kamerat ja valokuvausolosuhteet..)

Aloitin viikkoja sitten tekemään tytölle hupparia, mutta sen viimeistely sai odottaa eiliseen. Oikeastaan huppari valmistui jo kerran, mutta koska ompelin sen ilman oikeita kaavoja siitä tuli tosi kummallinen. Pääntiestä tuli niin suuri, että huppari holahti lapsen hartioilta alas, jos huppu ei ollut päässä. Aloin jo virittelemään jonkinlaista resorihässäkkää pääntietä pienentämään, mutta ähh, karmea sekin. Ei auttanut kuin leikellä valmiista hupparista hihat ja huppu irti ja kursia setti kasaan uudelleen.

Ensimmäisessä versiossa hupparin vuori oli kivasti ommeltu niin, ettei saumoja näkynyt (siis niitä lankoja..?). Viimeisen version olisin joutunut purkamaan kokonaan, jos olisin halunnut yhtä siistin vuorin, mutta päädyin ompelemaan kaikki kankaat samalla hurautuksella kiinni. Edelleen pääntie on liian iso, mutta huppari pysyy kuitenkin tytön päällä. Ja mikä tärkeintä, tytön mielestä fillaihuppai on hieno!

Taaperon uusi huppari

Sormet syyhyäisivät jatkuvasti ompelukoneen ääreen, mutta jotenkin sitä on jatkuvasti kaikkea muuta puuhaa. Suurin kynnys ompeluksiin on kankaiden leikkely. Kankaat pitäisi levittää johonkin puhtaalle alustalle, mutta sitä ennen pitäisi raivata ja putsata ruokapöytä. Jos sitä ei jaksa/jouda tehdä, kankaat pitäisi levittää lattialle. Jotta sen voi tehdä, olisi taaperon parempi olla vaikka päiväunilla. Jos kaavoja ei ole, nekin pitää vielä piirtää. On kotiäidillä mahdottomat ongelmat!

 

Olin muutama viikko sitten yövuorossa ja keksin ottaa mukaan läjän kankaita. Siellä oli monta tuntia aikaa leikellä kankaita puhtailla isoilla pöydillä aivan rauhassa. Kuvittelin ottaneeni mukaan paljon kankaita ja kaavoja, mutta aamulla minulla oli valmiina osaset vain kolmeen vaatteeseen!  (Hetkonen, kuvissa on osaset neljään vaatteeseen...)

 

 

Liilasta trikoosta ompelin legginsit, mutta kuvaa katsoessani muistelen, että myös oliivinvihreästä trikoosta... Ruosteenpuna-lilasta kankaasta valmistuu pian tunika ja tämän postauksen otsikko lupaa kuvia vihreästä hupparista. Hupparin ulkopuoli on vihreää velour-kangasta, jossa seikkailevat puput ja pöllöt. Vuorikankaaksi ompelin keltaista pilvitrikoota. Käytin samoja kaavoja kuin edellisessä hupparissa, mutta tällä kertaa sain lisätä monta senttiä saumanvaroja... Olin täysin unohtanut kuinka haastavaa olikaan ommella vetoketjua venyvään kankaaseen. Velour ja trikoo venyivät vetoketjua ommellessa minkä ehtivät, joten lopputulos oli hieman aaltoileva. Pirteä huppari pirteälle Inkalle!

 

Huppari housuineen

Taas muistui mieleeni yksi asu, jonka ompelin aikoja sitten. Kangas on velouria ja "resorit" trikookangasta. Huppareita ei ole tullut käytettyä kovin usein, koska itse koen ne melko epäkäytännöllisiksi pikkuvauvalla. Heti syntymän jälkeen käytin tyttärellä muutamaa pientä hupparia, kun vielä tarkeni pukea se pelkän bodyn päälle. Näillä keleillä koen sen turhan lämpimäksi, kun päälle tulee vaikka se vuorillinen haalari ja sisällä tarkenee ilmankin. Kivaahan niitä olisi pukea, kun ovat niin söpöjä! Saattaa kyllä olla, että talven tullen tulee käytettyä huppareita tai muita välipaitoja enemmän, kun ilmat viilenevät. Tai sitten siellä uudessa talossa puetaan paljon päälle, että tarkenee -sähkölaskua säästäen...

Autobody sisältyi isyyspakkaukseen.