sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Ristiäislahja suvun pienimmälle

Siskoni kuopuksen ristiäisiä juhlittiin pari viikkoa sitten. Neljän lapsen perheessä vaate- ja tavaravarustelu on jo hyvällä mallilla, joten pienokaisen vanhemmat eivät oikein osanneet antaa vinkkejä ristiäislahjaan. Pikkulinnut lauloivat myöhemmin, että pieneltä neidiltä puuttuu ikioma unilelu. Täti hankki sellaisen. Ihan kaupasta ostin!

Mutta pitäähän Pingalen paketista löytyä myös jotain itseommeltua ja tuikitarpeellista. Kuten jumpsuit sekä mekkobody! Jumpsuitin kankaaksi päätyi aina niin ihana persikanvärinen Paapiin Siesta sekä mekkobodyyn saman firman vaaleanpunainen Louhikko. Jumpsuit on kokoa 62. Se on parikuiselle pienokaiselle tällä hetkellä hyvin tilava, mutta menee hyvin päälihaalarina ja myöhemmin Suomen kesässä ja syksymmällä ihan sellaisenaan. 



Jumpsuitin kaava on Ottobre-lehden numerosta 4/2012 ja mekkobodyn pohjalla on Kisuliini-body saman lehden numerosta 6/2012 koossa 74. Halkaisin bodyn etu- ja takakappaleet jälleen vaan jostain kohdasta. Ompelin bodyn yläosan ohjeenmukaisesti kasaan ikäänkuin paidaksi. Alaosasta ompelin ensin toisen sivusauman, sitten kanttasin jalantiet ja viimeisenä toisen sivusauman. Helma on kaksi pitkää suorakaitaletta ommeltuna sivuista yhteen ja rypytetty ompelukoneen harvalla tikillä yläreunasta.


Ompelin helman kiinni bodyyn niin, että helman ja bodyn sauma ei jää näkyviin vaan jää vaatteen nurjalle puolelle. Eli yläosan oikea puoli ja helman oikea puoli vastakkain ja helman nurjaa vasten alaosan oikea puoli. Ihana aivopähkinä! Koska mekkobodyn käyttäjä todennäköisesti jo istuu asun sopiessa hänelle, ei tarvitse pelätä kolmikankaisen sauman painavan pötköttelevää vauvaa.

Toinen tapa on nimittäin ommella helma kiinni niin, että sauma jää helman alle piiloon. Tällöin kappaleet asetellaan niin, että ala- ja yläosan nurjat puolet tulevat vastakkain ja helma tulee päällimmäiseksi oikea puoli yläosan oikeaa puolta vasten. Toki se sauma on siellä olemassa oli tyyli mikä hyvänsä, mutta ainakin ajatuksena se voi jotenkin lohduttaa, ettei sauma ole heti ihoa vasten vaan vasta seuraavan kankaan takana!

Tervetuloa sukuun ihana pikku-E!



Aurinkoista äitienpäivää kaikille äideille ja isoäideille!
Me olemme tärkeitä.
<3

2 kommenttia:

  1. Hei vaan! Muutama viikko löysin blogisi ja olen tässä vanhoja juttuja lueskellut aikani kuluksi. Jotenkin tuli nyt tarve kommentoida, että sinulla on ihania ompeluksia ja olet taitava tekijä. Itseni puraisi ompelukärpänen noin vuosi sitten ja tällä hetkellä kovasti harjoittelen pienelle tyttövauvalleni tekemään vaatteita.

    Tekstejäsi on mukava lueskella ja säännöllisesti olen nyt käynyt katsomassa, että onko tullut uutta juttua.

    Mukavaa toukokuun jatkoa sinulle ja aurinkoisia päiviä.
    T. Essi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Essi! Olipa ilahduttava kommentti, kiitos! Jos jostain hyönteisestä täytyy pitää niin on se ompelukärpänen ehdottomasti minun(kin) lemppari :D Blogini elämänkaaresta näkee kyllä mainiosti miten sitä on kehittynyt. Ihan surkuhupaisin fiiliksin sitä katselee niitä ensimmäisiä vaatteita, joita ompeli ilman kaavoja ihan fiilispohjalta. Harmi, kun en hoksannut käyttää kaavoja jo esikoistyttären kohdalla. Mutta se tässä ompelussa onkin niin palkitsevaa, se kehittyminen :) Jatka ihmeessä ompelua, aivan huippu harrastus!

      Tervetuloa lukemaan jatkossakin. Aurinkoa sinunkin kevääseen! :)

      Poista