torstai 16. heinäkuuta 2015

Pingalen omat kudotut nimilaput

Siitä lähtien, kun olen kehdannut antaa ompelemiani vaatteita lahjaksi, olen toivonut vaatteissa olevan jonkinlainen nimikirjoitus tai merkki käsintehdystä työstä. Toki olisi mukavaa, että myös itselleni ja lapsilleni ommelluissa vaatteissa olisi nimilappu kertomassa tekijästään. Olen jutellut ystävieni kanssa asiasta monet kerrat, mutta koskaan en saanut aloitettua projektia.

Lopulta tämän vuoden alkupuolella sain aikaiseksi googlailla asiasta. Pari kertaa aloitin tilaamisen, mutta joka kerta se tyssäsi milloin mihinkin liian vaikeaan yksityiskohtaan. Pari kertaa aloitin tilaamaan ruotsalaiselta sivustolta, mutta fonttivalikoima ei miellyttänyt ja säätövaraa oli liian vähän.  Kerran laitoin kysymyksiä nimilappuja tekevään firmaan, jonka sivut olivat suomeksi, mutta sain vastauksen englanniksi. Äh, älä tee asiakaspalvelukuponkia kääntösuomella, jos haluat asioinnin jatkossa englanniksi! Siihen jäi sekin.


Mutta sitten löysin firman nimeltä SoMine. Palvelua Savonlinnasta! Selasin läpi lappuvaihtoehdot, kokovaihtoehdot, kuvat, fontit ja värit. Rekisteröidyin SoMinen nettisivuilla ja lähetin sähköpostilla toiveeni Pingalen nimilapuista. Sain vastauksen heti seuraavana aamuna ja liitteenä oli raakaversioita ehdottamistani lapuista. Siitä alkoi viilaaminen!

Lappujen yksityiskohtien viilaaminen tapahtui sähköpostitse. Sain jokaiseen kysymykseeni kärsivällisen vastauksen ja sävyn vaihtamiseen uuden kuvan raakaversiosta. Esimerkiksi toivomaani fonttia ei ollut valikoimassa, mutta kysyessäni se silti järjestyi. Prosessi oli sinänsä melko hidasta, koska sain sähköpostiin vastauksia vain aamupäivisin. Lappujen suunnitteluun meni minun kohdallani viikko. Puhelimitse suunnittelu ja keskustelu olisi saattanut olla huomattavasti nopeampaa, mutta siinä kohdassa en sitä edes tajunnut itse ehdottaa enkä tiedä olisiko ollut mahdollista. Mutta viikkohan on ihmiselämässä lyhyt aika!


Päädyin kahdenlaisiin lappuihin. Toisissa on musta pohja ja valkoinen Pingale-teksti. Toisissa on valkoinen pohja ja ruskea teksti. Molemmat laput ovat keskeltä taitetut ja samankokoiset (taitettuna 3 cm x 1,7 cm). Molempien lappujen takapuolella on pieni sydän. Laput on siis tarkoitus ommella pääasiassa vaatteen sauman sisään, mutta sen voi ommella myös vaikka hameen helman yli niin että lappu näkyy sekä oikealla että nurjalla puolella. Uskoisin, että lapun voi ommella myös levynä, vaikka keskellä on valmiiksi prässätty taite. Onneksi sydänkään ei siinä tapauksessa menisi ylösalaisin!

SoMinen valikoimissa oli myös muunlaisia vaihtoehtoja lapun mallille. Koon voi myös itse määritellä, jos valmiista vaihtoehdoista ei löydy sopivaa. Kaikki laput ovat polyesterlangalla kudottuja. Lappuja ei myöskään tarvitse mitenkään huolitella tai polttaa eli ne eivät purkaannu. Lapun värit ovat lapun sisä-/takapuolelta päinvastaiset kuin paraatipuolelta.


Nimilappuja tilatessa vähimmäismäärä on 100 kappaletta ja kaikki sata täytyy olla tismalleen samanlaisia koon, tekstin ja värin puolesta. Toki lappuja saa tilata tarpeensa mukaisen määrän. Tällaisena satunnaisena kotiompelijana päädyin tilaamaan sadan kappaleen setit molempia sävyjä.

Sadan kappaleen setti maksaa nykyisen hinnaston mukaan 57 euroa sekä pari euroa toimituskuluja. SoMinen sivuilta kannattaa tsekata hinnasto suurempien määrien kohdalla. Tilasin molempia sävyjä sata kappaletta maksaen yhteensä siis 117 euroa sisältäen kolmen euron toimituskulut. Ehdottamani blogiyhteistyön ansiosta sain kaupan päälle molempia sävyjä 50 kappaletta lisää.

SoMinen nimilaput suunnitellaan Suomessa, mutta valmistetaan toimittajan mukaan hyvämaineisessa tehtaassa Aasiassa. Nettisivuilla toimitusajaksi arvioidaan 5-7 viikkoa, mutta minulle laput saapuivat ilahduttavasti viidessä viikossa omaan postilaatikkoon.



SoMinen palvelu sähköpostitse oli ystävällistä ja kuten sanottua kärsivällistä. Lappujen kokoa, sävyä, tekstiä ja kuvia voisi viilata loputtomasti, mutta siksi oli jotenkin turvallisen tuntuista asioida jonkun kanssa, koska sain kysyttyä käytännön seikoista. Sain näytille raakaversioita kaikista pyytämistäni sävyistä ja vastauksia turhamaisiltakin tuntuviin kysymyksiin. Mustavalkoisiin lappuihin olen todella tyytyväinen. Valkopohjaisissa lapuissa oma visioni oli, että teksti olisi enemmän tummansuklaan ruskea ja sitä se oli myös tietokoneen näytöltä katsotussa raakaversiossa. Valmis lappu näyttää silmiini enemmän ruosteenpunaiselta. Sävy on joka tapauksessa miellyttävä valkoista pohjaa vasten.

Ompeluhuoneessani odottaa pino uusia ja pestyjä kankaita. (Kaapissa odottaa myös jättimäinen pino vanhoja kankaita..) Kankaat odottavat pääsyä kaavojen alle, saumurin paininjalan alle ja ennen kaikkea pääsyä kantajiensa ylle. Nyt kankailla on uusi pieni kaveri, niin niin ihana Pingale-nimilappu!




perjantai 10. heinäkuuta 2015

Blue Rain -bodyt

Tilasin puolisen vuotta sitten Ottobre-lehden ja siitä klikkaukselta lähtien ompelukseni ovat päässeet ihan nekstille levelille! Alkuvuodesta pääsin myös Facebookin Saumanvara-ryhmään, joka on täynnä taitavia ompelijoita: sekä tällaisia kotiharrastelijoita että aivan rautaisia ammattilaisia. Ryhmässä olen saanut lukuisia arvokkaita vinkkejä, neuvoja, inspiraatioita ja tsemppauksia ompeluksieni suhteen. Nyt sitä huomaa itsekin kuinka ompelemani vaatteet ovat kehittyneet!


Ottobre-lehden myötä olen innostunut kaavoista. Ennenhän en juurikaan niitä käyttänyt. Koska niitä ei ollut... Olihan minulle tullut vuosikausia Suuri Käsityö -lehti, mutta se keskittyy minun makuun liiaksi neulomiseen, virkkaamiseen ja muuhun värkkäämiseen (SK:n kestotilauksen viimeinen numero tulee minulle syyskuussa). 

Uusimmasta Ottobrestä (4/15) ompelin ensimmäisenä Blue Rain -bodyn koossa 86. Päätin kaivella kangasvarastojani ja sieltä löytyi vartavasten pojallemme hankitut trikoot. Kankaat on ostettu yli vuosi sitten enkä valitettavasti yhtään muista mistä. Nyt vasta sain aikaiseksi ommella hänelle ihan oikeilla kaavoilla tehdyt bodyt. Yhden bodyn pojalle tein sairaalastalähtövaatteeksi ja se on kyllä.. miten sen sanoisi... hellyyttävä. Ei kaavoja, ei kanttauksia. Nytkin resorikanttaukset ovat mitä ovat, mutta ne sentään ovat.

Ja mitkä bodyjen sivusaumoista pilkistävätkään?! Pingale-nimilaput! (Niistä lisää myöhemmin!)






maanantai 29. kesäkuuta 2015

Pupu Tupuna -huumaa

Lapsena yksi lempisatuhahmoistani oli ehdottomasti Pupu Tupuna. Minulla oli Tupuna-kirjoja vino pino ja ne on luettu uudestaan ja uudestaan. Sadut ovat niin lämminhenkisiä, herkälle lapselle tarpeeksi ystävällisiä ja kuvitus on kaunista, mielenkiintoista ja sopivan yksityiskohtaista.

Olen kovin iloinen ja kiitollinen, että vanhempani ovat säilyttäneet koko pinon Pupu Tupunoita. Nyt niitä on luettu uudelleen ja uudelleen omalle tyttärelle! Tytär on myös kovin ihastunut kirjasarjaan ja satujen pupuun.

Lastenvaateliike Metsolan nettikaupasta löysin vuosi sitten Pupu Tupuna -tyynyliinoja ja -harsoja! Tytär sai syyskuussa syntyneeltä pikkuveljeltään isosiskonlahjana Pupu Tupuna -harson ja se on ollut tärkeänä unikaverina siitä lähtien. Isoon tyynyyn sopiva tyynyliina on ollut sängyssä lähinnä päänalusliinana, koska niin isoa tyynyä ei ole vielä käytössä. Toinen ostamani tyynyliina on vieläkin paketissaan jemmassa...

Vuosi sitten jo katselin Pupu Tupuna -kuosisia kankaita, mutta en jotenkin raaskinut niitä ostaa. Tasaisin väliajoin olen niitä netissä vilkuillut, mutta jättänyt klikkaamatta ostoskoriin, kunnes... Jumbon kauppakeskukseen avattiin kesäkuussa Metsolan pop up -myymälä. Ihan vahingossa (kröhmm) piipahdin siellä heti sen auettua kesäkuun alussa. Mukaan tarttui Pupu Tupuna -kylpypyyhe (10€), pinkkipohjaiset Pupu Tupuna -legginsit (15€) sekä vihdoin metri keltapohjaista Pupu Tupuna -trikoota (24,90€). Tytär oli ostokset nähtyään aivan innoissaan! (Pop up -myymälä on paikallaan vielä heinäkuun loppuun.)

Pupu Tupuna -trikoosta olen nyt ommellut t-paidan ja legginsit. Ompelin legginsien kaveriksi vihreän joustofroteisen, hiippahuppuisen ja kengurutaskuisen mekon. Housujen kaava on Ottobren numerosta 1/2015 ja mekko on muokkaus saman lehden Crocodile-hupparista. T-paita on ommeltu Ottobren Hoops-kaavalla, numerosta 3/2012.






sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Mekkotehtaan Riine ja Orelma

Pohjolan lämmintä ja aurinkoista kesää ajatellen ompelin kesäkuussa tyttärelle kaksi kesämekkoa. Molempien kaavat ovat ihanasta Mekkotehdas-kirjasta. Valitsin kirjan mekkovalikoimasta Riinen ja Orelman.

Kirjan mekoissa on vähän eri variaatioita jokaisista malleista, joten valitsin Riinestä B-mallin. Jätin mekosta tereet pois ja lisäsin pituutta etukaarrokkeeseen. Hihoihinkin laitoin vähän lisää korkeutta, joten niistä tuli aikamoiset siivet...! Mekon tummempi ja satiinimaisempi kangas löytyi omasta kangaskaapista ja olen tehnyt siitä aikoinaan itselleni juhlamekon. Vaaleampi puuvilla on löytö Eurokankaan palalaarista. Kaarrokkeessa on vuorina lohenpunaista puuvillaa.

Hellehatun ompelin samasta vaaleasta kankaasta. Hatun kaavaan on otettu mallia vanhasta hatusta, jonka ompelin vanhan hatun mallista...


Ompelemani Orelma-mekko on sekoitus A:ta ja B:tä. Toisesta mallista otin rypytetyt hihat ja toisesta taskut, päästä nykäsin vielä rimpsun helmaan ja niskasta jätin pois nappihalkion. Ohjeista poiketen ompelin mekon trikoosta puuvillan sijaan. Kivasti kuvioitu kangas on myöskin palalaarilöytö. Taskut on ommeltu Marimekon pallotrikoosta.

Ihanat hellemekot odottelevat jo aurinkoisia päiviä!


torstai 25. kesäkuuta 2015

Lapsiperhe Pärnussa osa 4/4: ohjelmaa lapsille

Tämä kirjoitus on viimeinen osa Pärnu-sarjaani. Olen kovin ylpeä siitä, että olen saanut kirjoitettua nämä näinkin pian reissun jälkeen ja jopa peräkkäin! Toki jonossa on taas vaihteeksi monen monta ompeluesittelyä...

Puolitoista viikkoa sitten sunnuntaina lähdimme kahdeksan hengen porukalla Pärnuun. Reissukavereina ollut naapurin perhe sisältää vanhemmat sekä viisivuotiaan tytön ja lähes kolmevuotiaan pojan. Lapsikatrasta täydensivät meidän lähes kolmevuotias tytär ja yhdeksänkuinen poika. Meidän tytär ja naapurin poika käyttäytyvät kuin sisarukset. He leikkivät keskenään lähes päivittäin, joten leikit ja riidat sujuvat kuin sisaruksilta... Naapurin tyttö on taas sen verran vanhempi ja viisaampi, että osaa todella nätisti leikkiä meidän ison vauvan kanssa, mutta sopeutui mainiosti reissun aikana viettämään aikaa myös kolmivuotiaiden kanssa.


Koska reissuun lähdettiin lasten kanssa, oli tekemiset ja ohjelmanumerot myös ajateltu lasten kannalta. Aikuiset kävivät päiväuniaikaan yksin tai erilaisilla kokoonpanoilla (kröhmm, äidit keskenään) ostoksilla, ettei lapsia tarvitse roudata ostoskeskuksiin.


Olimme Pärnussa siis neljä yötä ja kolme kokonaista päivää. Siinä ajassa ei kovin monia nähtävyyksiä ja kokemuksia ehdi keräämään, mutta joka päivälle jotakin! 


LEIKKIPUISTOT
Vanapargin leikkikenttä
Vanapargin ja Karjan risteyksessä

Pieneen Pärnun kaupunkiin mahtuu mukavasti monta lasten leikkipuistoa. Kartasta bongattuna niitä oli ihan kävelyetäisyyden päässä kuusi! Lähimpänä majoitustamme oli Vanapargin leikkikenttä, joka oli tehty isojen puiden siimekseen. Aurinko pilkisteli välillä ja silloin kipitimme aurinkoiseen plänttiin lämmittelemään... Helteellä taas puistosta löytää varmasti mukavan viileän paikan, koska isot puut varjostavat kivasti.

Sinänsä leikkipuisto ei ollut mitenkään erikoinen, mutta tarpeeksi iso. Löytyi hiekkalaatikkoa ja keinua, kiipeilytelinettä ja "karusellia". Kaikkia välineitä oli kuitenkin useita ja erilaisia, joten kinastelua keinuvuoroista ei tullut. Mikä tärkeintä, lapset viihtyivät!








Rantapuiston leikkikenttä
Ranna Puiestee

Pärnun hiekkarannan läheisyydessä on Rannapark-leikkikenttä, joka on edellistä puistoa modernimpi ja aurinkoisempi. Sen keskeltä löytyy pieni pyöreä kahvila pöytineen ja tuoleineen.




MINIZOO
Akadeemia 7
Perhelippu 18 € (alennuskupongilla 15 €)

Pärnusta ei löydy eläintarhaa, mutta löytyy kuitenkin Minizoo! Talosta löytyy 60 erilaista matelijaa: käärmeitä, hämähäkkejä, kilpikonnia, liskoja ja niilinkrokotiili. Monet lajeista on harvinaisia ja osa myrkyllisiä.


Saavuttuamme Minizoohon huomasimme olevamme ainoat vieraat. Aulassa käteisellä suoritetun pääsymaksun jälkeen pienen matelijatalon isäntä piti meille yksityisesittelyn kaikista talon asukkaista. Hän kertoi paljon hauskoja, kauheita ja inhottavia tietoja matelijoista suhteellisen selkeällä suomen kielellä. Esittely jaksoi kiinnostaa lähinnä aikuisia, lapset vilistivät omia teitään muutaman huoneen käsittävässä Minizoossa. Jos emme olisi esittelyä saaneet, olisi piipahtus matelijatalossa jäänyt todella lyhyeksi.


Minizoossa sai pidellä kuristajakäärmettä! Minä olin porukasta ainoa, joka siihen ensimmäisenä ja ainoana ilmoittautui. Käärme kuristaa kuitenkin lähinnä vain hiiriä, minä olen kuulemma liian iso saalis. Käteensä olisi saanut myös torakan, mutta tyydyimme vain sen koskemiseen. Talon isäntä ehdotti lämpimästi myös sen syömistä! Kellään ei ollut nälkä.




Minizoossa oli myös liuta hämähäkkejä, myös tarantelloja. Kuvassa olevaa myrkytöntä hämähäkkiä sai koskea, minä olin jälleen ainoa innokas. Ohjeiden mukaan silitin sen karvaista peräpäätä taaksepäin suuntautuvin liikkein, jottei sen karvat pistelisi ihoani. Silitettävä hämähäkki oli jalat suorina suunnilleen kämmenen kokoinen.


POMPPULINNA
Ranna Puiestee
2 €/lapsi

Tämän reissun ehdoton kohokohta lapsien mielestä taisi olla juna! Eli valtava junan muotoinen pomppulinna. Sen nähtyään siihen oli päästävä, siitä puhuttiin heti päiväunien jälkeen, siihen oli päästävä vielä illalla. Ja seuraavana päivänä. Kävelimme rantaan kolme kertaa ja jokaisella kerralla lapset pääsivät telmimään, juoksemaan ja pomppimaan pomppulinnassa. Hinta ei ollut paha lasten vilpittömästä riemusta ja ilosta!




POLKUAUTOT
Ranna Puiestee 

Pärnun hiekkarannan tuntumasta löytyy turistien iloksi vaikka mitä ajanvietettä! Pomppulinnan lisäksi on muun muassa minigolf, Zorb-pallo ja polkuautot. Me vuokrasimme tytön kanssa kahden hengen polkuauton muistaakseni kolmella eurolla kymmeneksi minuutiksi. Reissukaverit ottivat polkuauton koko perheelle.



MÄNGUDZUNGEL-sisäleikkipuisto
Aida 7
2,5 € /1h


Lähtöpäivän aamuna halusimme lapsille jotain energianpurkupuuhaa. Lounaan jälkeen istuisimme pari tuntia autossa tehden matkaa takaisin Tallinnaan (josta illalla laivalla Helsinkiin), joten lapsista olisi hyvä saada mehut irti ja maksimoida päiväunet. Sateisena päivänä jokin sisällä tapahtuva aktiviteetti olisi kovin miellyttävä. Olimme naapurin rouvan kanssa nähneet läheisessä Pärnu Keskus -ostoskeskuksessa Mängudzungel-sisäleikkipuiston, joka olisi täydellinen ajanviete siihen tilanteeseen!




Ostoskeskuksen neljännestä kerroksesta löytyvä sisäleikkipaikka viihdytti meidän porukan jokaista lasta. Pienimmälle löytyi ropellettavaa lelupuolelta ja isoimmille oli pallomeri, kierreliukumäki, köysirata, kiipeilyseinä, erikoisia kulkupelejä, nukenvaunuja jne. Osalla lapsista oli rinnassaan nimikyltti ja päättelimme, että Mängudzungel toimii myös lapsiparkkina vanhempien käydessä ostoksilla. 

Sisäleikkipuisto oli loistava ohjelmanumero ennen lounasta ja automatkaa. Kaikki neljä lasta nukkuivat jälleen.



Kertomukset Pärnusta päättyvät tähän. Vaikka emme olleet matkalla kuin sen viisi päivää, tuli Pärnu jokseenkin tutuksi. Kaupunki on miellyttävän pieni valloittaa ja hallita, vaikkemme ehtineet nähdä Pärnusta kuin vilauksen. Lapsille Pärnulla olisi tarjottavana vielä muun muassa Lottemaan teemapuisto, Valgerannan seikkailupuisto, alpakkafarmi, laserpuisto... Mahdollisesti pääsemme tutustumaan niihin myöhemmin, jos valitsemme Pärnun uudelleen reissukohteeksi lasten ollessa isompia. 

Pärnu on ihana!