sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Lasten viikonloppu ja Helsinki Design Week 2015

Tänään oli mitä upein ilma lähteä talosta ihmisten ilmoille ja ihan pääkaupunkiin asti! En ole kahden lapsen kanssa käynyt kovin monissa yleisötapahtumissa, mutta tänä lauantaina jouduin ihan valitsemaan. Päätin eilen, että kivan ilman koittaessa lähden lasten kanssa lähiötapahtumaan nimeltä Hakunila-päivä! Vaikka läheisellä ja kyseisellä vantaalaisella kaupunginosalla ei ole niin kovin mairitteleva maine, eivät lapset sitä olisivat osanneet ehkä aistia. Olisi ollut Kengurumeininkiä ja pomppulinnaa. (Pomppulinnassa käytiin pari viikkoa sitten paikallisessa kyläriehassa! Jopas on osut menoa lyhyen ajan sisään.)

Mutta sitten Facebook kertoi sen, sen ja sen osallistuvan lähistölläni tänään olevaan tapahtumaan. Onks nekin menossa Hakunila-päiville, ajattelin. Ei todellakaan, he olivat menossa Helsinki Design Week 2015 -Lasten viikonloppuun! Suunnitelmiin tuli siis pieni muutos ja jatkammekin maisemabussin kyydissä Sörnäisiin asti Hakunilan sijaan.

Ilmainen tapahtuma järjestetään kolmatta kertaa ja on avoinna kaikille vielä huomenna sunnuntaina klo 10-16. Paikka on Kattilahalli, osoitteessa Sörnäisten rantatie 22. Koko perheen tapahtuman työpajoissa minimuotoilijat pääsevät testaamaan muotoilijan työtä alan ammattilaisten johdolla. Linkin takana on tarkempaa tietoa ja aikataulua tapahtumasta.

Vaunut ja rattaat täytyi turvallisuussyistä jättää ulkona olevaan parkkiin. Ystävän kanssa naurettiin, että on vain tovi vierähtänyt siitä, kun veskasta pengottiin yhdellä silmällä narikkalappua ja nyt sieltä pengotaan vauva kainalossa vaununarikkalappua! Lämpimästi suosittelen kävelemättömille jälkeläisille kantovehjettä. Nimim. Innokas yksivuotias kainalossa ja jännittävä kolmevuotias paidanhelmassa ja hiki.

Kun niin harvoin missään yleisötapahtumissa käymme ja tuplarattailla on totuttu puistoon jyräämään niin ei käynyt mielessäkään ottaa pojalle reppua mukaan. Jos olisin tuon kantovehjejutun älynnyt, olisimme varmasti saaneet tapahtumasta enemmän irti. No, näillä mentiin.

Muotoilutapahtumassa oli paljon erilaisia työpajoja, joihin sai vapaasti tilan riittäessä osallistua. Käsittääkseni vain Lego-aikakonetyöpajaan oli joku kiintiö ja "portsari". Meidän tyttö osallistui muun muassa astioiden suunnitteluun piirtämällä paperille värikynillä värikkään lautasen. Poika keskittyi sillä aikaa konttimaan pöydän alla ja imeskelemään lattialle pudonneita kyniä.



Yhdessä työpajassa kasattiin isoja palikoita ja tietenkin kiipeiltiin niiden päällä. Tämä taisi olla yksivuotiaan lempipaja! Laatikoiden päälle oli ihanaa kiivetä ja huojua niiden reunoilla. Pää edellä poika ei tullut alas kertaakaan.
 

Viereisessä työpajassa sai muodostaa erilaisia kuvioita, hahmoja ja muotoja valmiista tarroista. Se se vasta oli kolmevuotiaan näpertäjän ihannepaja! Ja voi sitä keskittymisen määrää pöydän ympärillä.



Silja Linen työpajassa rakennettiin erilaisista materiaaleista laivoja, veneitä, aluksia ja lauttoja. Tyttären laivan materiaaleiksi valikoitui (äidin pienellä ohjauksella) iso kansi, Viilis-purkki, mastoksi puulastu ja kangastilkku lipuksi. Tyttö valitsi matkustajiksi/koristeiksi kaksi käpyä. Minä autoin kuumaliiman kanssa aluksen rakentamisessa. Ja millä tarkkuudella tyttö kantoi aluksen kohti allasta ja millä ylpeydellä se laskettiin vesille! Äiti, se kelluu!!

Silja Linen iso hylje oli aika jännittävä ja siitä kerrottiin kotona isillekin. Siellä on oikea ihminen sisällä ja sen selässä on vetoketju ja Ville Viikinki on sen kaverri! Kesällä mentiin tosiaan Viikkarilla Tallinnan kautta Pärnuun ja laivalla oli jännittävä Ville Viikinki. Hahmosta on puhuttu kerta jos toinenkin. Työpajalta saatiin myös risteilyetukortti.



Meilläkin oli nälkä samaan aikaan kuin kaikilla muillakin ja jonotimme sata tuntia Pipsan pop up -ravintolaan. Osa ruoista oli loppumaisillaan tai loppu ja annokset pieniä. Lapsille tarkoitettuja toki, mutta aikuisillakin on nälkä. Tytär sai herkutellakseen kanapullia, kookosriisiä ja parsakaalia (7€). Todella maukasta! Yhteiseksi maistelulautaseksi otin kurpitsasosetta (3€), joka oli myös erittäin maukasta. Poika maisteli sitä oman naps-ruokansa lisäksi puolen annoksen verran ja äidille jäi pari lusikallista... Juomaksi valitsimme mustikkasmoothien (3€), josta osa valui pillistä imevän ja samalla pulloa kaatavan tyttären rinnuksille... Ruokailupaikaksi saimme retkeilyhenkisen patjapaikan auringosta.


Hikisen ja hauskan aamupäivän jälkeen pakkasimme jälkikasvun rattaisiin ja suuntasimme nälkäiset napamme lähellä sijaitsevan Teurastamon alueella sijaitsevaan kiinalaiseen ravintolaan nimeltään Ho's Food. Matkalla tuplarattaista alkoi kuulua korvilleni niin ihana tuhina ja kuorsaus! Harvinaista herkkua nykyään. Valitsin listalta paistettua nuudelia kanalla (12€) ja ateriaan sisältyi perinteinen kinkkijälkkäri jäätelöä ja friteerattua banaania, nam. Ystävä valitsi listalta kolmea erilaista dim sumia ja/tai dumplingseja samaan hintaan ilman jälkiruokaa. Minä en niitä päin edes katsonut... (Kahta muinaisen New York -reissun ystävääni saattaa hymyilyttää pari viimeistä lausetta luettuaan.)




Seurueemme toisista rattaista ei kuulunut tuhinaa laisinkaan ja 2,5-vuotias poika touhusi Teurastamon viihtyisällä alueella omiaan. Alueen riippukeinut olivat täysi hitti ja poika viihtyi sellaisessa keinuen vaikka kuinka pitkään! Puolentoista tunnin päiväunien jälkeen tuplarattaista könysi ylös poikanen. Välipalan jälkeen hän oli taas valmis touhuamaan ja hiekkaa maistelemaan.


Tytön herättyä kävimme myös samaiselta Teurastamon alueelta löytyvässä Jädelino-jäätelöbaarikahvilassa. Jäätelöt tehdään käsityönä paikan päällä (?) ja ovat muutaman lusikallisen verran maisteltuna huippuherkullisia. Tänään sain lusikkaani mansikka- ja kookosjäätelöitä, maidottomia molemmat.


Lähes kolmen vartin hikinen, heiluva ja jarrutteleva bussimatka kotiin tangoissa roikkuen ei ehkä ollut päivän kivoin osuus. Omalle hiekkatielle päästyämme lapsillakin oli taas aivan eri mieli kuin kotimatkalla. Kelluvaa laivaansa tyttö näytti isälleen ylpeänä heti kotiin päästyämme. Iltasadun jälkeen juteltiin päivän reissusta. Jäätelö oli kuulemma hyvää, palikat hauskoja, mutta eniten tytön mieleen jäi iso valkoinen hylje.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti