sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Kesäreissut osa 2/3: Tallinna ja Kadriorg-puisto

Pääkaupunkiseudulla asumisessa on kyllä iloiset puolensa. Täältä pystyy starttaamaan reissuun kuin reissuun hyvin helposti. Helsinki-Vantaan lentokenttä on kulman takana, juna kulkee moneen suuntaan ja kivenheiton päässä on muutama satama, joista pääsee laivoilla naapurimaihin. Tarvitaan vain reissumieli, tarvittaessa reissuseura ja eikun matkaan!

Rakas ystäväni (Elämä on sun -blogin kirjoittaja) soitti kesäisenä arkipäivänä ehdottaakseen reissua Tallinnaan. Kalenterista löytyi toimeton päivä puhelusta ylihuomiselle ja sovimme reissun siihen! Mietimme kokoonpanoa ja päädyimme lähtemään kummitätien ja -tyttöjen reissulle. Olemme nimittäin toistemme tyttärien kummeja.


Ystäväni varasi pisteillään edulliset liput päiväristeilylle Silja Europalle ja laiva starttasi Olympiaterminaalista kahdeksalta. Meidän oli hypättävä aamukuuden (huhhhuhh) bussiin, jotta ehdimme ajoissa laivaan. Itse olin mennyt puolen yön jälkeen nukkumaan, koska pitihän reissuun saada uusi mekko! Lisäksi valvoin yöllä yhteensä pari tuntia erinäisten kummallisten lasten asioiden vuoksi. Herätys oli viideltä. Olin aivan tööt. Kesken unien herätetty tyttö söi aamupalaksi puolikkaan hedelmäruutan, puimme päälle ja kipitimme bussiin. Onneksi paistoi jo aurinko!

Olimme varanneet nelikollemme buffet-aamiaisen, mikä oli todella hyvä päätös. Kotona ei siihen aikaan maistunut mikään ja laivalla sai rauhassa syödä monipuolisen aamupalan jälkiruokineen... Ainoa asia mikä jäi harmittamaan oli se, ettei ehditty ryysätä ikkunapöytään!
 

Navat pullollaan hakeuduimme lasten leikkihuoneeseen. Myös tällä laivalla lapsille oli tehty kokoustiloihin toinen leikkimaailma. Meinasin nukahtaa istualleen ja ystävä kehotti menemään pikku tirsoille. Etsin kokoushuoneiden lomasta sohvanpätkää, mutta kaikki oli varattuja! Viimeisestä käytävän mutkasta löytyi juuri sikiöasennon mentävä sohva ja asettauduin siihen. Ihan vähäksi aikaa vaan, lepäämään. Nukuin kuulemma tunnin!

Kummityttöni oli touhunnut omiaan ja tyttäreni oli kuulemma värittänyt yhtä ja samaa prinsessan kuvaa koko sen ajan, kun olin kuors.. lepäämässä. Helppo kaitsettava siis! Juuri ennen satamaan saapumista oli vielä yksi jännittävä ohjelmanumero. Muumipeikko oli tulossa tervehtimään lapsia! Tyttäreni oli paniikin ja intotäpinöiden rajamailla odottaessaan Muumipeikkoa saapuvaksi. Tähän asti häntä on jännittänyt isojen hahmojen näkeminen todella paljon, vaikka olemme jutelleet, että niissä on ihan tavallinen ihminen sisällä. Tällä kertaa hän keräsi rohkeutensa ja kävi halaamassa Muumipeikkoa!


Laivan saavuttua satamaan istutimme tyttäremme rattaisiinsa ja suuntasimme suunnitellusti Tallinnan Kadriorg-puistoon. Sinne on helppo kävellä satamasta, mutta myös ratikalla (1 ja 3) pääsee aivan viereen. Lapset halusivat ottaa tirsat kuin ajatuksemme lukeneina ja nukahtivat sopivasti kävelymatkalla. Ihastelimme rauhassa Viron upeinta kaupunkipuistoa, joka on jopa 70 hehtaarin kokoinen. Ei siis mitään verrattuna meidän Kaivopuistoomme... Emme tainneet nähdä kuin pintaraapaisun, koska missasimme muun muassa 1700-luvun keisarillisen palatsin!

Käyskentelimme tovin Joutsenlammen ympäristössä ja ihastelimme kukkaloistoa ennen kuin hakeuduimme istumaan puiston ravintolan ulkopöytään. Tilasimme lasit herkullista, kylmää valkoviiniä ja skoolasimme kesälle, ystävyydelle ja samaan aikaan nukkuville lapsille.




Tyttöjen herättyä tilasimme lounasta. Minä valitsin grillattua kanaa muusin kera, lapset saivat lihapullia muusin kera ja ystäväni otti kana-caesar-salaatin. Oma ruokani olisi voinut olla taivaallista, mutta se oli mautonta ja laihaa. Lapsille ja ystävälle maistui. Eipä siinä, kyllä oman lautaseni tyhjäksi sain, mutta enpä voi suositella. Lapsille jälkiruokajäätelöt ja suunnaksi lammen toiselle puolelle leikkipuistoon!




Kadriorgin puiston leikkialue oli sympaattinen! Ei siellä toisaalta mitään ihmeellistä ollut, mutta erilaista kyllä. Ja eiväthän lapset sen ihmeempää tarvitse viihtyäkseen. Leikkipuisto oli jaettu kahteen alueeseen, joista toinen oli aidattu ja tarkoitettu pienemmille lapsille. Leikkipuiston lähettyvillä oli myös pieni huvipuisto, jonka jätimme väliin. Porukkamme pienin ei välttämättä olisi päässyt kaikkiin laitteisiin ja olisi joutunut katsomaan sivusta, kun toiseksi pienin käy niissä yksinään. Jätimme sen seuraavaan kertaan! (Toisaalta en tiedä oliko huvipuisto vain kiertävä sellainen.)




Leikkipuiston välittömässä läheisyydessä oli myös kohvik, jonka antimia emme heti lounaan jälkeen kaivanneet. Sen sijaan samassa rakennuksessa oli lastenmuseo Miiamilla. Siellä oli erilaisia leikkihuoneita, joissa sai leikkiä ja temmeltää vapaasti. Paikasta tuli mieleen joku unelmien päiväkoti, jossa oli kaikenlaisia leikkiympäristöjä. Museoksi sen teki se, että Miiamillassa oli muun muassa vanhanaikainen kassakone, entisaikojen ruokatarvikepurkkeja, poljettava Singer, historiallisia kuvia hiihtäjistä sekä vanhoja vaatteita, joihin sai halutessaan pukeutua. Kaikilla tavaroilla sai leikkiä ja kaikkeen sai koskea!









Olimme kauniista Tallinan päivästä niin hullaantuneita, että googlasimme edullisia hotelleja samalle illalle! Edullisuudesta ei ollut tietoakaan, joten kiipesimme alas pilvilinnoista ja aloimme valmistautua väsyneeseen kotimatkaan. Toisaalta meidän olisi myös pitänyt käydä ostamassa hygieniatarvikkeet sekä jopa sateenkestävän varustuksen seuraavalle päivälle, koska oli luvattu sadetta ja koska olimme lähteneet reissuun hellevaatteissa. Suuntasimme siis takaisin satamaan ja laivaan.

Laivalla onneksi oli taas ohjelmaa ja tekemistä lapsille. Yksi viihdyttävistä ohjelmanumeroista oli Bubble Show, jossa kaksi pelleä teki jättimäisiä saippuakuplia sekä miljoonia pieniä kuplia. Kaikki lapset nauttivat!


Kävimme laivalla illallistamassa, mutta siitäpä ei tähän ole paljoa kirjoitettavaa. Ystävälläni tosin ainakin reklamoinnin verran. Tällä kertaa oma annokseni oli oikein maittava nenän edessä tehty wokki!

Lapsista imettiin viimeisetkin mehut Lottemaa-leikkimaailmassa, jossa sai riehua temmeltää sydämensä kyllyydestä. Oli pallomerta ja kiipeilyseinää, patjoja ja säkkituoleja, polkuautoja ja leluja, nauravia ja itkeviä lapsia. Törmäsin myös toiseen ystävään, jonka kanssa oli mukavaa vaihtaa pitkästä aikaa kuulumisia sillä aikaa kun lapset touhusivat keskenään.


Laiva saapui iltayhdeksältä satamaan ja isäntä saapui meitä onneksi hakemaan. Meidän kotikulmille pääsee bussilla kerran tunnissa ja olisimme ehtineet vasta kymmeneltä lähtevään bussiin ja kotona olisimme olleet vasta ennen yhtätoista. Likka nukahti autoon ennen kuin ehdimme ajaa edes keskustasta pois! Päivä taisi olla kaikille hauska ja erilainen kesäpäivä, mutta ainakin kahdelle aika raskas. Varsinkin muutaman tunnin yöunilla.

Olen ollut Tallinnassa toooodella monta kertaa, mutta vain kaksi kertaa olen yöpynyt siellä. Niinäkin kertoina muistaakseni vain yhden yön. Tallinna on kiehtova kaupunki, josta en ole nähnyt kuin turistien kulmat. Tallinnaan pitäisi ehdottomasti päästä pidemmäksi aikaa. Hyvällä suunnittelulla siellä voisi kokea vaikka mitä niin aikuisporukalla kuin lastenkin kanssa. Niin monet ovat Tallinnassa käyneet, joten suosituksia ja ideoita varmasti löytyisi. Mitä sinä haluaisit Tallinnan kävijälle ehdottaa?

2 kommenttia:

  1. Meillä taisi jäädä loput puistosta näkemättä, koska mulla oli niin kiire sinne viinille... Oli ihana päivä, kiitos vielä seuralaisille <3 Ens kerralla jäädän yöksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah! Taisi mulla olla ihan yhtä kiire ;) Ja joo, yöksi!

      Poista