Pallokassit keilaajalle

Mestarikeilaaja-isäni on lähdössä ensi kuussa naapurimantereelle uusimaan maailmanmestaruuttaan. Hän halusi päivittää varusteitaan ja otettuna ompelin hänelle neljä pallokassia. Huumorimiehenä hän halusi kasseihin jotain kuvia niistä sun kankaista. Ja minähän laitoin! 

Kassien kankaana on Eurokankaan softshell ja tilkut löytyivät omista kätköistä. Kahden kassin toinen puoli on turkoosi, muuten ovat mustia. Softshell joustaa vaakasuorassa, mutta ei (juurikaan) pystysuunnassa, joten uskalsin valita kyseisen kankaan kantamaan monen kilon painoista keilapalloa. Isäni toivoi pallokassin olevan sisäpuolelta jotain fleecen tapaista. Näin ollen kassia kahvoista heilutellessa sisäkangas putsaa keilapalloa.

Ensimmäistä kertaa aplikoin oikein silitettävän tukikankaan kanssa! Kumma juttu, miten joustavan kankaan ompelu joustavalle kankaalle sujui järisyttävän paljon helpommin kuin ilman silitettävää tukikangasta... Ei tullut möykkyjä eikä ruttuja.

Kaatoja!

Mekko, paita ja pipot

Minulla olisi ommeltavana rakkaan ystävän häihin mekko itselleni. Häät ovat viikon päästä. Olen pyöritellyt ideoita päässäni. Sain aikaiseksi mennä kangaskauppaan ja jopa ostin kankaat ennen kuin minulla oli edes valmis ajatus saatika kaavat mekosta! Nyt odotellaan, että pitsi ja vuorikangas tekeytyvät mekoksi.

Haastavampien ompelutöiden ahdistellessa minua on huomattavasti helpompi tarttua tuttuihin ja helppoihin ompeluksiin. Niinpä mekkopitsin kurkistellessa kassistaan ommella hurautin kolme pipoa, mekon sekä paidan. Tuttua ja turvallista trikoo-saumuri-meininkiä.

Mekko ja pipot ovat Inkalle, ystävän yksivuotiaalle tyttärelle lahjoitin samanlaisen pinkin yksisarvispipon. Norsupaita on tilaustyö ystävän puolitoistavuotialle pojalle.

Pingalea Lanttilassa!

Viikon päästä keskiviikkona minun tekemiäni pipoja ja tuttinauhoja pääsee ostamaan Lanttilasta! Pöydästäni löytyy myös käytettyjä raskaus- sekä imetysvaatteita, jotka lähtevät kiertoon pienellä rahalla. Myyntipöydältä löytyy muitakin vaatteita ja kaikkea (noloa) rojuakin, mutta toisen romu on toisen aarre, eikö niin!

Aarteet löytyvät Vantaan Lanttilasta keskiviikosta 15.4. keskiviikkoon  22.4. myyntipöydältä numero 103 eli aivan kierroksen alusta. Vuorittoman pipon saat omaksesi seitsemällä eurolla, vuorillisen kahdeksella eurolla ja tuttinauhan vitosella.

Vantaan Lanttila löytyy nykyään Jumbon takaa, osoitteesta Antaksentie 4, Pakkalanrinteen Retail -alue.

 

Kietaisumekko nro 2

Otsikosta voi jo päätellä, että näitä tulee lisää..! Innostuin suunnattomasti kietaisumekosta, jonka sain vihdoin aikaiseksi ommella noin kymmenen vuoden jahkailun jälkeen. Toistaiseksi kietsuja ei ole kuin nämä kaksi, mutta kunnes löydän lisää kivoja kankaita, ompelen niitä taatusti useamman!

Tämä hauskasti pääsiäiseen sopiva trikookangas löytyi Eurokankaasta. Kokemuksen karttuessa osaan kangasta jo hipelöidessä tietää onko se sopiva vai ei. Tämä kangas on kuosiltaan kiva, mutta vaakasuoraan ommellessa levähti kummallisesti. Vähän sellainen resorin nurjan puolen tuntu..?

Tässä versiossa on kymmenisen senttiä pidempi helma kuin edellisessä. Myös sidontanauhojen paikkaa nostin hieman. Kesää kohti taitaa hihat lyhentyä ja syksyä kohden kangas muuttua paksummaksi ja neuletakkimaisemmaksi. Ellen ole jo kyllästynyt näihin kietsuihin siihen mennessä...

Ompelukimara

Eräänä päivänä lompsittiin lasten kanssa mummolaan. Minulla oli mukanani kassillinen kangasta, pari kaavaa, sakset, nuppineulat ja hillittömästi intoa. Mummolassa on kätevästi iso ja ennen kaikkea siisti pöytä, jonka päällä on kätevä leikellä kankaita. Ja muita lapsille huomiota jakavia aikuisia.

Leikkasin kankaista kappaleet kaksiin puolipotkuhousuihin, yhteen pyjamaan, legginseihin, peplum-mekkoon sekä kahteen pipoon. Sitten surauttelin niitä tässä viikon, kahden aikana.

 

 

Peplum-mekot

Mainitsin jo aiemmin saaneeni ystävältäni Ottobre-lehtiä ja tutustuneeni niihin (nyt vasta!?). Olen tilannut vuosikausia Suuri Käsityö -lehteä, mutta nyt päätin kestotilauksen ja tilasin kestona Ottobre-lehden! Lehti keskittyy pelkkään ompeluun, toisin kuin Suuri Käsityö, jossa on paljon myös neulonta- ja virkkaurohjeita. Ja niitähän ei (enää) tule tehtyä.

Tämän vuoden ensimmäisessä lasten Ottobre-lehdessä oli ohje yksinkertaiseen, mutta hieman perusmekosta poikkeavaan mekkoon. Mallin nimi oli peplum. Paita, jossa on leveä helma!

Piirsin kaavat, leikkasin samalla kappaleet kahteen mekkoon ja ommella hurautin! Toinen peplum on omalle tyttärelle ja toinen isäni kaverin pojan tyttärelle tuliaisena Pohjois-Suomeen. Tuliais-peplumin kaveriksi ompelin legginsit kumilankarypytyksillä. Aivopierusta johtuen leikkasin bambi-kankaasta vain yhden helman ja sitten riekaleista ei enää toista yhtenäistä helmaa olisi saanutkaan. Päädyin palapelin sijaan ompelemaan takahelman violetista trikoosta, samasta kuin legginsit.

Mekon koko on 98 cm. Meidän tytölle varsinkin mekon hihat ovat vielä pitkät ja kuvissa hihat ovatkin käännetyt.

 

Kietaisumekko

Minulla oli joskus kymmenen vuotta sitten kaupasta ostettu kietaisumekko. Pidin siitä ihan todella paljon. Silloin minulla ei vielä ollut ompelukoneen seurana saumuria, mutta haaveilin joku päivä ompelevani sen saman kietaisumekon mallista toisen samanlaisen. Haaveilin sen kymmenen vuotta!

Kävin pari viikkoa sitten Marimekon tehtaanmyymälässä Herttoniemessä jossain spesiaalimyyjäisissä. Lompsin trikoo-osastolle, jonka yllä oli houkutteleva 10€/m-kyltti. Ilman sen kummempia suunnitelmia valitsin leikattavaksi kolmea kangasta. Myyjän mitatessa valitsemaani vihreää Paprika-kangasta vieressäni jonottanut nainen kysyi mitä aion kyseisestä kankaasta tehdä ja yllätin itseni vastaamalla: "Varmaan sellaisen kietaisumekon!".

Ompelutoverien hienolla avustuksella löysin mekkoon oivan kaavan: Suuri Käsityö 1/2012. Muutin sitä sen verran, että jätin rintaröyhelöt laittamatta sekä lyhensin helmaa ja hihoja. Ja taas kerran olen niin mielissäni kaavoista ja ohjeista! Valmiin vaatteen jälki on niin erilaista, kun ei tee vain sinne päin vaan oikeiden ammattilaisten tekemien ohjeiden mukaan. Tässäkin vaatteessa oli monta kohtaa, jotka olivat minulle uusia, kaikenmaailman muotokaitaleita myöten. Mutta panostus kannatti!

Ompelen taatusti vielä lisää kietsuja nyt kun kaavatkin ovat valmiina ja uudet ompelutermit ovat hallussa. Kuosikietsukevät 2015 alkakoon!