Saumuri surraa sadepäivänä

Tänään oli pitkästä aikaa päivä, jolle en ollut suunnitellut mitään menemisiä tai kenenkään tulemisia. Ainoat asiat, jotka kalenterissa lukivat olivat Teetu 60v. ja Hae maitoa. Enolle lähetettiin onnittelukortti kuvien kera maanantaina ja maitoakin muistettiin hakea. Olin ainoastaan suunnitellut lähteväni vaunulenkille, mahdollisesti myös moikkaamaan jokusen kilometrin päässä asuvia uusia tuttavuuksia, jotka tapasimme neuvolassa viime viikolla. Mutta mikä keli! Vettä on satanut ihan koko päivän eikä ole kauheasti tehnyt mieli lähteä maantielle lenkkeilemään. Bisan tilalta haettiin kyllä maitoa, sateessa, mutta ulkoiluhan on vain varustelukysymys! Tytär on nukkunut päiväunia sekä ulkona että sisällä, joten maidonhakureissu teki minulle ihan hyvää.

 

Ensimmäisten (ulko)päiväunien aikana sormet syyhysivät pitkästä aikaa taas saumurin ääreen. Pitkästä aikaa taitaa tällä kertaa tarkoittaa viikkoa tai kahta... Olin bongannut Lähiömutsin blogista aivan huipun pipo-ohjeen, jota oli päästävä kokeilemaan. Huipun ohjeesta teki sen nerokas reunasauma, jota ei opetettu edes saumurikaupassa, jossa kävin saumurikikkakurssinkin! Tai ainakin se on tehokkaasti jäänyt unohduksiin... Ohjeessa reuna taitettiin kerran nurjalle puolelle ja vielä kerran oikealle puolelle ja tadaa! Hieno siisti reuna ilman ompelukonetta ja kaksoisneulaa. (Linkin takaa löytyy hyvät kuvat ja paremmat ohjeet.)

 

Kehitin itse kikkaa vielä sen verran, että ompelin toisen pipon alareunan laakasaumalla. Saumasta tulee nimensä mukaan litteä, eikä täten paksu saumurisauma paina lapsen päätä. Seuraavaksi täytyy opetella kääntelemään reunoja jotenkin toisin, että sauman etu- ja takapuolet tulisivat toisinpäin. En itse asiassa edes tiedä kumpi kuuluu näkyä ja kumpi kuuluu nurjalle... Innostuin reunakikasta niin paljon, että käytin sitä myös legginsien lahkeisiin sekä vyötärösaumaan! Jes, ei enää ompelukoneelta toiselle hyppelyä. Tai no, koneet ovat vierekkäin, mutta joka tapauksessa...

 

Vaaleanpunaisessa pipossa laakasauma.

Tavallinen saumurisauma. Taitaa olla vielä levein ja jykevin simultaanitikki.

Laakasauma ulkopuolelta.

Laakasauma sisäpuolelta.

Kerroin aikaisemmin mummin tuomista Berliinin legginseistä. Niistä on tullut meidän torpassa ihan hitti! Olen ommellut alkuperäisistä Berliinin legginseistä piirretyillä kaavoilla nyt yhteensä kuudet housut! Oranssit valmistuivat tänään ja molemmat vaaleat joskus aikaisemmin. Niiden yksityiskohtia on kuvattu täällä. Oransseihin legginseihin en ommellut minkäänlaista kuminauhaa eikä lahkeisiin tullut rypytystä. Todelliset pikahousut!

 



Housujen vyötärösauma.

 

Tänään sain vihdoin ommeltua myös ystäväni Marin tilaamat ruokalaput. Hänen tyttärensä Vilja alkaa olla soseidenmaisteluiässä ja vaatteiden suojana on kätevää olla jotain. Ruokalappu koostuu trikookankaasta sekä PUL-kankaasta, joka ei päästä nesteitä vauvan paidalle. Lapun mallin kopioin joltain ulkosuomalaiselta nettisivulta, mutta siellä kankaana oli muistaakseni pelkkää epäkäytännöllistä puuvillaa.
 

 

 

 

 

 

 

 

 





Narujen solmimiseen on monta tyyliä, mutta tämä monimutkaisen näköinen
viritelmä on todellisuudessa kätevä ja pitävä!
Hihnat on vain viety vastapuolen käsilenkkien läpi.


 

Yhden version ruokalapusta tein pari kuukautta sitten jostain ulkoilukankaasta, johon muistaakseni liittyi PVC. Olisikohan ollut PVC-laminoitu kangas? Sekin toimi mainiosti, koska ei päästä nestettä läpi. Kankaalle ei suositella konepesua, joten vähän raffimpi käsittely kuin pelkkä hanan alla harjan kanssa huljuttelu on ruokalapuillekin välillä tarpeen... Kyseisestä lapusta ei taida olla kuvaa ja se on jo luovutettu eteenpäin. Samasta kankaasta tein myös monikäyttöisen vaipanvaihtoalusen esimerkiksi hoitolaukussa kannettavaksi sekä säilytyspussin kestovaipoille. Konepesudilemma on näissäkin! Säilytyspussi on kerran pesty ja se menetti heti ryhtinsä ja pinta on jo kummallinen... Eurokankaasta kyseistä PVC-mitä-lie-kangasta löytyi pakkatolkulla ja mitä ihanimmissa kuoseissa! Monet ovat tehneet niistä kuulemma esimerkiksi sadesuojia vaunuihin. Hintakin oli huokea, noin kympin metri.

 

Tämän postauksen kankaat ovat mitkä mistäkin. Voin kyllä kaivella muistini syövereitä, jos jota kuta joku tietty kangas kiinnostaa. Aivan ihana ompelupäivä takana! Sadekaan ei yhtään haitannut. Ja kuten on tapana sanoa, luonto tykkää!